perjantai 24. maaliskuuta 2017

Satula, joka edellyttää vatsalihaksia

Satuloista ei voi kokeilematta tietää, sopivatko ne. Hevosen selästä voidaan piirtää kyllä kuvat ja sovittaa satula niiden perusteella, mutta asiat voivat muuttua, kun satulan päälle pistetään ratsastajan paino. Toisaalta ratsastajakaan ei voi ratsastamatta tietää, millaista jossain satulassa on ratsastaa.

Kun marraskuussa etsimme Pädelle koulusatulaa, minulle jäi ihan toisenlainen satula kuin mitä lähdin alunperin hakemaan. Olisin halunnut istua mahdollisimman lähellä hevosta, mahdollisimman flättärityyppisessä satulassa. Ensimmäinen kokeiltu oli Pädelle hyvä, mutta istuinosa oli minulle vääränlainen. Minulla oli koko ajan tunne, että nousen ylämäkeen taaksepäin ja joudun korjaamaan itseni takaisin. Istuimien tuumakoot voivat olla samoja, mutta niissä on silti eri verran istuintilaa.

Kokeilujen jälkeen minulle jäi kuitenkin satula, joka oli paljon kuppimaisempi, mitä olin ajatellut. Se yllättäen tuntui hyvältä ratsastaa. Valmentaja varoitti, että liian tuetussa satulassa voi tulla kiusaus alkaa tukeutua liikaa satulaan omien lihasten sijaan, mutta koska satula tuntui hyvältä sekä minulle että  hevoselle, se jäi. Vuokrasatulan kanssa oli sitä paitsi helppo tehdä kokeilupäätös, ja tottahan meillä on ollut koko ajan toive, että Päden selkä kehittyy ja muuttuu. Siinä mielessä se, ettei satula tullut omaksi, oli oikein hyvä ajatus.

Kuppimainen satula antoi liikaa tukea ratsastajalle. Neliömäiset paneelit taas alkoivat painaa hevosen selkää samalla, kun satula alkoi valua eteen. Se oli edestä liian leveä eikä sille voinut tehdä mitään. Onneksi se oli vuokrasatula.

Helmikuussa tulimme tuon kuppisatulan kanssa tiemme päähän. Se kipeytti myös Päden selän. Itsehän oli tietysti huomaamattani luisunut ratsastamaan satulaan tukeutuen. Siinä oli luvattoman helppoa antaa selän rojahtaa notkolle, sillä istuin jätti lopulta niin vähän liikkumatilaa. Kuppi-istuin suorastaan huusi, että hei, minä hoidan sinun pitämisesi paikallaan melkein ilmaiseksi, että ota sinä vain särkylääkettä!

Nyt olemme vaihtaneet satulan sellaiseen, jonka istuin on flättärityyppinen ja paneelit takaa kaartuvat. Siivet on kuitenkin koulusatulan siivet. Satulan pitäisi vähentää pakotettua painetta meidän molempien selistä pois.

Nyt tarvitaan siis vatsalihaksia, koska satula ei auta minua istumaan. Selkäsärky jää toivottavasti samalla historiaan. Tervetuloa vatsalihastreeni.

Estesatulan runko, koulusatulan siivet. Nyt ollaan lähempänä hevosta ja omien lihasten varassa. Satula ei valu. Paneelit ovat kaartuvat. Satula näyttää tästä syystä pienemmältä kuin aikaisempi. Satulahuopa on molemmissa kuvissa sama.

3 kommenttia:

  1. Meillä on ilmeisesti aika samantyyppinen satula, samanmerkkinen ja myöskin melko flättärimallinen. :) Ja on ollut hyvä! On vielä vuokralla mutta toivon kovasti että jää pidempiaikaiseen käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja vatsalihaksia olen aktivoinut käyttöön mm. ratsastamalla viime aikojen valmennustunnit (ja välillä itsenäisestikin) ilman jalustimia.
      Ja toki treeniä myös muuten, tosin enemmänkin saisi treenailla.. :)

      Poista
  2. Pistät vielä polvipaikkahousut, niin silloin on PAKKO käyttää vatsalihaksia tai muuten siellä lentelee ihan miten sattuu :D Istunta parantunut toooooodella paljon tuolla yhdistelmällä mulla.

    VastaaPoista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...