tiistai 14. helmikuuta 2017

Kenttäpostia 11: Hyvää ystävänpäivää

No kuulkaa, nyt on muutettu. Täällä on kaikki naiset minuun ihan lääpällään. Jouduin yhdelle sanomaan matkalla maneesin harjoituskisoihin, että voishan se olla mielessä, mutta hypätään nyt ensin! Ihme lorottajia. Kuseskelevat joka paikkaan ja jättävät kannet auki mennessään.


Kuva : Laura Nores
Minä tosiaan hyppäsin viime viikonloppuna ensimmäisen pienen harjoituskisani täällä etelässä. Esteet nyt olivat sellaisia, että vähän mietin, viitsiikö tässä edes jalkojaan nostaa, mutta tein ihan kelpo suorituksen. Nainen sai tyylituomarilta kehuja esimerkiksi asenteesta. Ihmekös tuo, kun joka esteellä se erikseen minulle sanoi, että hyppää. Ihan kun en olisi tajunnut itse, että edessä on este! Nalkuttaja! Onneksi se toinen nainen on puolellani ja pyrkii kitkemään kaikki typerät tavat tuosta naisesta pois.

Minulla on täällä tosi iso karsina ja näen siitä ulos. Naapurin mies on ihan hauska tyyppi ja aitaukseenkin olen saanut seuraa. Olen vähän sisustanut ja päätin tehdä yhdestä nurkasta vessan. Heinän ne vaihtoivat minulle ihan rutikuivaksi ja sitä tarjotaan tosi usein. Se on hyvä, koska kuivike on täällä tosi pahaa eikä sitä juuri kannata syödä.

Tuon naisen mielestä olen ollut täällä näin alkuun vähän outo. En ole paljoa jutellut ja sitten olen kuulemma ollut muutenkin vähän vaisumpi. Kuulemma tukeudun siihen enemmän enkä tee niin paljon omia ratkaisuja.

Ja kehtaa vielä ihmetellä! Tuntuu kuin se olisi unohtanut, että viime kesänä kun se toi minut uuteen paikkaan, se jätti minut metsään yksin! Varsinainen hevosen paras ystävä!

Päde
Me ei olla lihavia. Se on toi talvikarva ja tuon naisen valkoiset housut. (Kuva: Sami Nyyssönen)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...