keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Hillitte ittes, ihminen!

Nykyisin on muodikasta olla rehellinen. Puututaan, sanotaan ja kommentoidaan muita ja muiden asioita, koska ei vain voida olla hiljaa. Miksei voida?

Me olemme hevosten kanssa ihan samanlaisia kuin ihmistenkin. Jos ihminen ei osaa hillitä itseään toisten ihmisten kanssa, hän ei todennäköisesti osaa sitä tehdä hevostenkaan kanssa. Itsehillinnän puutteessa kiukku purkautuu ympäristöön, joka ei osaa käyttäytyä "oikein". Kyse on kuitenkin siitä, että itseltään loppuvat konstit hallita tilannetta.

Itsehillinnän puute ilmenee myös ympäristön arvostelemisena. Se auttaa ummistamaan silmät omilta virheiltä ja korottautumaan muiden yläpuolelle. Muista samanmielisistä saadaan kaivattua voimaa. Mitä pidempään muiden ilkeämielinen arvostelu jatkuu, sitä varmemmin itsestä ei enää löydy mitään vikaa. Kun noustaan hevosen selkään, vika on edelleen muissa ihmisissä: valmentajissa, tuomareissa, katsomossa istuvissa ihmisissä, kilpakumppaneissa, jotka eivät osaa kilpailla reilusti, tallikavereissa, jotka ovat kateellisia eivätkä kannusta. Ennen pitkää vikaa on myös hevosessa. Täydelliset ihmiset eivät koe, että heidän pitäisi sopeutua ympäristöön, vaan he vaativat ympäristöä sopeutumaan heihin ja heidän erityislaatuisuuteensa.

Eipä meistä kukaan silti ole yli-ihminen. Me kaikki arvioimme muita. Fiksut kuitenkin ymmärtävät pitää mielipiteensä omana tietonaan eivätkä lähde lietsoutumaan samanmielisten joukkoon, länkyttämään selän taakse. Joukossa ilkeys tiivistyy. Kun puhutaan pahaa joukolla, vika on porukan eli ei oikein kenekään. "No kun ne muutkin." Ärsyynnytään yhdessä. Lopulta ihan kaikesta.

Lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole työkaluja olla ärsyyntymättä toisista ihmisistä ja heidän erilaisuudestaan, ja kun joku ihminen on oikein "ärsyttävä", häneltä katoaa ihmisarvo. Yhtäkkiä sanotaan ja tehdään ihan mitä sattuu, "koska se ärsyttää meitä pelkällä olemassaolollaan." Koulussa tähän pyritään puuttumaan. Entä sitten, kun koulu on ohi? Monelle tulee yllätyksenä, etteivät aikuiset ole yhtää sen fiksumpia. Itse asiassa aikuiset ovat ihan samanalaisia laumaeläimiä kuin nuoretkin. He vain väittävät olevansa rehellisiä ja mielestään ainoita, jotka "uskaltavat sanoa ja puuttua epäkohtiin".

Ihmiset, jotka osaavat hillitä itsensä toisten ihmisten kanssa, hillitsevät itsensä myös hevostensa kanssa. Tällaiset ihmiset osaavat myös ottaa vastaan neuvoja ja palautetta.Ihmiset, jotka vativat itseltään käytöstapoja, vaativat niitä myös eläimiltään.   Ihmiset, jotka ovat toisten ihmisten mielestä mukavia ja pitävät kiinni säännöistä ja käytöstavoista, ovat yleensä myös hevosten mielestä mukavia, koska nekin pitävät selkeistä säännöistä ja hyvästä käytöksestä. Hevonen ei halua, että joku käy yhtäkkiä sen kimppuun kuin yleinen syyttäjä, muuttaa mieltään ja raivoaa.

Ei ole millään tavalla kunnia-asia olla muiden mielestä "tosi taitava hevosten kanssa, mutta huono ihmisten kanssa." Eikä sellaisia ihmisiä sitäpaitsi oikeasti ole olemassakaan. Se on vain käytöstavattomien ihmisten tapa puolustaa huonoa käytöstään.

Itsehillintä kuuluu hevosmiestaitoihin, myös ihmisten seurassa. Puhu kauniisti. Arvosta muita. Ole mukava. Kuuntele kaikkia, ja paina mieleesi viisaiden sanat.



 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...