Piilokivekset
Hevosnainen on aikamoinen. Hän kantaa toisessa kainalossa 20-kiloista lasta ja toisessa rehusäkkiä eikä laske kumpaakaan alas kuraiselle tallinpihalle. Hän selviää trailerinsa kanssa, vaihtaa renkaat, kärrää kottikärryt ja perehtyy ruokinnan saloihin niin eläintensä kuin lastensakin kohdalta. Hän auttaa kaverin pulasta, hoitaa hevosen, hankkii opetusta, oppii virheistään ja hytkyttää ystävänsä lasta tallilla, jotta ystävä saisi edes kerran ratsastaa rauhassa. Hevosnainen kehuu, kannustaa ja on vilpittömän iloinen toisen menestyksestä. Hän haaveilee siitä, että kaikki voisivat vetää yhtä köyttä ja leipoa vuorotellen pullaa.
Ellei hänellä satu olemaan piilokivestä.
Jos hevosnaisella on piilokives, hän käyttäytyy pelottavan orimaisesti, jopa vaarallisesti. Häntä voidaan kutsuta pietturiksi, vrt. vastaava hevosista käytetty nimitys pietturiori.
Talliolosuhteissa pietturilla on tarve korottaa itsensä lauman yläpuolelle ja osoittaa omaa paremmuuttaan suhteessa muihin. Hän ei pyydä koskaan apua, koska hän osaa kaiken. Hän erehtyy luulemaan kunnioitukseksi sitä, että muut oikeasti inhoavat häntä. Maneesiin tai muuallekaan ei mahdu hänen kanssaan kukaan, paitsi ehkä joku mies, jota hän jostain syystä kunnioittaa ja väistää ja jonka ympärillä hän kiehnää; onhan tällä ihan oikeat kivekset. Yleensä pietturiin pidetään sopivaa välimatkaa arvaamattomuuden ja vaarallisuuden vuoksi. Hän potkii, puree ja hyppii pystyyn. Kypärä, hansikkaat ja liina ovat tarpeellisia kaikille, jotka käsittelevät pietturia.
Pietturi on hankalaa talliseuraa. Hän tökkii ja kiusaa. Hänellä yleensä on enemmän tietoa kuin muilla, mutta joskus hänellä on sitä lähinnä omasta mielestään. Piilokives vaikuttaa kuitenkin niin, ettei asianomainen välttämättä itse näe itseään minkäänlaisena ongelmana vaan lauman johtajana. Hänestä pääsee useimmiten eroon vain tallia vaihtamalla.
Pietturit eivät ole valtavan yleisiä, mutta eivät harvinaisiakaan. Isoille talleille mahtuu yleensä ainakin yksi. Tai useampi.
http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/jalostusohjesaannot/jalostushevosen_rakenne_ja_terveysvaatimukset_(sh_ja_lv)/kivekset
Ellei hänellä satu olemaan piilokivestä.
Jos hevosnaisella on piilokives, hän käyttäytyy pelottavan orimaisesti, jopa vaarallisesti. Häntä voidaan kutsuta pietturiksi, vrt. vastaava hevosista käytetty nimitys pietturiori.
Talliolosuhteissa pietturilla on tarve korottaa itsensä lauman yläpuolelle ja osoittaa omaa paremmuuttaan suhteessa muihin. Hän ei pyydä koskaan apua, koska hän osaa kaiken. Hän erehtyy luulemaan kunnioitukseksi sitä, että muut oikeasti inhoavat häntä. Maneesiin tai muuallekaan ei mahdu hänen kanssaan kukaan, paitsi ehkä joku mies, jota hän jostain syystä kunnioittaa ja väistää ja jonka ympärillä hän kiehnää; onhan tällä ihan oikeat kivekset. Yleensä pietturiin pidetään sopivaa välimatkaa arvaamattomuuden ja vaarallisuuden vuoksi. Hän potkii, puree ja hyppii pystyyn. Kypärä, hansikkaat ja liina ovat tarpeellisia kaikille, jotka käsittelevät pietturia.
Pietturi on hankalaa talliseuraa. Hän tökkii ja kiusaa. Hänellä yleensä on enemmän tietoa kuin muilla, mutta joskus hänellä on sitä lähinnä omasta mielestään. Piilokives vaikuttaa kuitenkin niin, ettei asianomainen välttämättä itse näe itseään minkäänlaisena ongelmana vaan lauman johtajana. Hänestä pääsee useimmiten eroon vain tallia vaihtamalla.
Pietturit eivät ole valtavan yleisiä, mutta eivät harvinaisiakaan. Isoille talleille mahtuu yleensä ainakin yksi. Tai useampi.
http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/jalostusohjesaannot/jalostushevosen_rakenne_ja_terveysvaatimukset_(sh_ja_lv)/kivekset
Tunnen tapauksen, jota tämä kuvaa täydellisesti. Tulee vaan paha mieli hänen lähellään olosta, mutta sekin on vaan siedettävä, kun on oltava niin suvaitsevainen :)
VastaaPoista