tiistai 2. elokuuta 2016

Ei ole syntiä haluta halpaa

Kävin tänään hevostarvikeliikkeessä. Ajoin vähän pidemmän matkan, koska halusin ihan tavallisia pinteleitä. Jostain syystä lähimmistä liikkeistä saa kyllä jousto- ja fleecepinteleitä, mutta ei sellaisilla kiinnitetä kaviohauteita. Juuri nyt sellaisen kiinnittäminen ei ole onneksi ajankohtaista, mutta pinteleitä on hyvä olla ensiapulaukussa varmuuden vuoksi.

Olen aina ollut vähän pihi ja ostanut alennusmyynneistä. Jos minulla ei olisi lapsia, mutta tuloni olisivat silti nykyisenlaisen, en varmasti välittäisi, maksaako hevoseni jännesuojat 50 vai 150 euroa. Ostaisin varmasti suuremmin kyselemättä juuri sitä, mitä mieli tekisi ja ajattelisin, että se maksaa vuosien aikana itsensä takaisin. Mutta juuri nyt ostan mieluummin ne 50 euron suojat alennusmyynnistä, sillä jos tarvitsen tuotetta nyt, minua kiinnostaa myyntihinta. Tuote tekee lompakkooni loven juuri nyt eikä ensi vuonna. Valmistajat tietysti sanovat,  että laatu kestää ja maksaa, mutta kun ei siitäkään voi tänä päivänä olla varma. Satasen suojat voivat kadota hankeen tai niistä irtoaa sisukset (kokemusta on), mutta iloksesi jotkut euroopan rumimmat hivutussuojat eivät rikkoudu, katoa tai häviä, vaikka miten toivoisit. Tästä esimerkkinä se, että Päde rytisti menemään Nuuksio-retkellään halvimmissa hivutussuojissa ja markettisuitsissa ja tuli takaisin kotiin kaikkine varusteineen ihan ehjänä.

Jostain syystä sitä tuntee kuitenkin häpeää siitä, ettei halua ostaa sitä parasta eli hemmetin kallista. Muotijutut saavat helposti vakuuttumaan, että hevonen kärsii ilman jotain tiettyä juttua. Tallikulttuuri vaikuttaa aivan tolkuttoman vahvasti siihen, miten hevosia kääritään loimiin, pinteleihin ja suojiin, kuinka paljon jalkoja kylmätään, kuinka monesta purkista syötetään ja miten karvoja keritään. Siinä sivussa naapurikarsinasta saatetaan ihmetellä, miten joku toinen ei valmentaudu yhtä säännöllisesti kuin mitä itse tehdään. Olen varma, että kuka tahansa meistä haluaisi valmentautua vaikka joka hiton päivä, mutta rahaa ei vain ole.

Minä en tiedä, missä puussa elävät ne ihmiset, jotka eivät joudu koskaan laskemaan rahojaan. Jokainen hevosenomistaja joutuu takuulla säästämään jossain, jotta pystyy pitämään hevostaan. Sen takia he luikkivat tarjoustaloissa ja tokmanneissa ostamassa halpoja loimia ja iloitsevat, kun naapurilla on samanlaisia tiimijuttuja. Toiset vain valitettavasti sortuvat siinä samassa syssyssä paheksumaan niitä, joilla on varaa ostaa kallista. Hitto, kun nämä hevoset saataisiin hoidettua syyllistymättä ja syyllistämättä.

"Olen toinen lapsi. Minulle ei osteta uutta."

6 kommenttia:

  1. Ostin just hevoselleni ensimmäisen ihan uuden satulahuovan, alesta tosin. Hyvin hän on hengissä pysynyt neljä vuotta käytetyillä huovillakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapasin kesällä hevostapahtumassa vanhan tallikaverin, joka pohti, että olen varmaan saanut ostaa kaikenlaista uutta tavaraa. Siinä sitten tuumin, että niin, paitsi että olen ostanut kuolaimet, yhden satulahuovan ja yhden satulavyön. En tosiaan ollut ensimmäisen kuukauden aikana ostanut muuta kuin ihan pakollisia. Nyt on lähtenyt sen verran lapasesta, että olen ostanut toisen (lyhyemmän) satulavyön, kakkossuitset, toisen satulahuovan ja yhdet alesuojat. Tässä painaa päälle tietoisuus siitä, että lapsetkin pitää vaatettaa päiväkotiin. omista vaatteista puhumattakaan...

      Poista
  2. Eikös ns. vuokraajaheppatytöt paremminkin kulje satulahuovan kanssa samaan sävyyn valituissa pöksyissä.. ja kaipaile varustepilveä, kun taas heppojen pmistajat vetävät reikäisissä ridahousuissa kymmenettä vuotta.. kun kerran vielä kestävät ja on muutakin ostoslistassa jonossa... mut kukin eläköön hetkessä tyylillään!��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Jokainen kuitenkin ostaa sitä, mitä tärkeimpänä pitää.

      Poista
  3. Onneksi olen tallilla jossa ei katsota kieroon ketään, tuo on muuten totta että tallikulttuuri vaikuttaa jonkin verran! Ja vaikka tallilla on ulkomaisten valmentajien valmennuksia joihin porukkaa kyllä kannustetaan osallistumaan, ei osallistumattomuudesta tehdä mitään numeroa.
    Raha-asioita seuraan Excelissä joka kuukausi ja "hevosmenot"- sarake jaksaa yllättää joka kerta. Mielelläni tietty muuttaisin sen 1,5 tonnin yleissatulan koulu- sekä estesatulaksi á vähintään 2000€, mutta siihen tarvitaan vähän isompi simpsalabim-taikatemppu. ;)
    Itse muuten tajusin juuri yhden hyvän (teko)syyn pitää hevosta tallilla jossa on hyvät puitteet kaikilta osin -> loimet kuivuvat niin hyvin ettei tarvitse pitää isoa varaloimi-arsenaalia. :) Viime talven jälkeen teinkin inventaariota ja myin ylimääräisiä pois. Tottakai Murphyn lain mukaan joku jäljelläolevista sadeloimista hajoaa heti kun sataa kuin esterin sanonko-mistä.. mutta se on sitten sen ajan murhe. Kyllä ne kirppistienestit lämmitti ja taisi niillä jonkun valmennuksenkin ostaa ;)
    Niin ja btw, lyhyt-etusääriselle suokille parhaaksi on nyt havaittu Hööksin myymät Equigardin halpissuojat. Istuvat ihan täydellisesti jalkoihin ja setti maksaa alle 40€, pätevät ainakin meidän käyttöön :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään ihmetellä. Mitä nyt joskus joku kurakaudella kehaisee, että mistäs olet kaiken tuon ajan itsellesi löytänyt, kun olet saanut hevosen kokonaan esiin mudan alta ennen ratsastusta. :D

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...