sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Hyvä mainos, paha mainos

Uusin Hippos puhututtaa. Ellikki ja monet muut katsovat, että lehti oli tällä kertaa täynnä mainoksiksi luokiteltavia juttuja, mutta missään ei ollut mainintaa, että jutut olivat sellaisia. Hippos on liiton lehti ja olemme perinteisesti tottuneet siihen, että siellä on joitain isojen firmojen koko sivun mainoksia tai ihan viimeisillä sivuilla pienen ruudun kokoisia pikkumainoksia. Moni hevosalan yrittäjä on harmitellut niidenkin hintojen olevan tähtitieteellisiä. Uusimmasta lehdestä monen mieleen tuli Sanna Ukkolan viiden vuoden takainen teksti naistenlehtien toimittajista, jotka vastaanottavat luksuslomia ja kirjoittavat niistä testijuttuina. Jos teksti ei ole sinulle tuttu, lue se täältä.

Olen työskennellyt toimittajana maakuntalehdessä. Siellä oli ihan tavallista saada juttukeikoilla pullakahvit. Ilmainens isäänpääsy tapahtumaan oli tietysti selviö. Tuttuja toimittajia pyydettiin tekemään juttuja mielenkiintoisista jutuista. Levyhyllystäni löytyy demolevyjä, joita aloittelevat muusikot lähettivät minulle levyarvostelun toivossa. Mitään sen suurempaa voitelua ei kukaan tietääkseni harrastanut, ainakaan minun suuntaani. Kukaan ei ole koskaan luvannut viedä minua minnekään kauemman testaamaan yhtään mitään. Kuljin työkeikoilla polkupyörällä.

Blogimainonta on kasvanut ja kehittynyt hirmuisesti siitä, kun olen itse aloittanut blogin kirjoittamisen vuonna 2009. Mainonnasta on olemassa selkeät ohjeet ja nykyisin harva mainostaja kehtaa pyytää juttua, jossa jätettäisiin kertomatta, että tuote on saatu ilmaiseksi tai jutun kirjoittamisesta on maksettu. Asia on periaatteessa yksinkertainen, mutta se ei ole sitä. Kaikilla bloggaajilla ei kuitenkaan ole bloginsa takana toiminimeä, jonka kautta he voisivat blogiinsa liittyvää liiketoimintaa pyörittää, joten vaihtoehdoksi jää usein tehdä postauksia testikäyttöön tulevan putelin hinnalla. Ne eivät verottajaakaan kiinnosta, koska niillä ei ole jälleenmyyntiarvoa. Toinen vaihtoehto on pysyä kansankielellä "uskottavana ja riippumattomana bloggaajana" ja jättää kaikki mainospostaukset tekemättä. Lukijat kun tuntuvat kaipaavan blogeihin tuotetestauksia, jossa tuotteista sanotaan negatiivisia eli siis todenmukaisiksi katsottuja asioita. Sellaisia mainostajat eivät luonnollisesti halua julkaistavan, koska heillä on aina mielessä myynnin lisääminen. Ja miksei olisi.

Olen itse jalostunut tarkaksi siinä, mistä olen suostunut mainostamaan. Käytännössä minun täytyy tarvita tuotetta oikeasti, jos suostun siitä kirjoittamaan. Viimeisin päätökseni on ollut keskittyä myymään pääsääntöisesti mainostilaa blogin sivupalkeista. Olenko siis kaupallistunut ja valheellinen, kun en anna kenenkään ilmaiseksi hyötyä kuuden vuoden aikana tämän blogin eteen tekemästäni työstä? Mielestäni en. Hyödynnän työni tuloksia ja pidän kiinni siitä, että tätä blogia luetaan minun omien juttujeni, ei mainostekstien vuoksi. Tyylin täytyy säilyä, sillä se on blogin murinkivi.

Rajat ja reunaehdot tämän blogin teksteille ovat luettavissa täältä. En usko, että yhdenkään bloggaajan kannattaa kirjoittaa kaikesta vastaantulevasta ja millä tahansa ehdoilla. Rajojen vetäminen lisää takuulla uskottavuutta myös mainostajien suuntaan. Sen lisäksi mainostekstiksi katsotusta tekstistä ilmoittamisen selkeyttä pitäisi lisätä kaikkiin medioihin, jotta kukaan ei joutuisi spekuloimaan teksti riippumattomuutta. Kenenkään meistä etu ei varmasti ole se, että mainostajat katoavat hevosten ympäriltä voiteluvihjailuiden vuoksi. Kehitettävää on meillä kaikilla.

Linkit:

http://www.ellikki.fi/hevoset/hevosmiesten-tietotoimisto/kuppi-nurin-hippos-lehden/

http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_viiden_tahden_toimittajat/6418877

http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/mainonnan-tunnistettavuus-blogeissa/

http://www.ruuhkavuosiratsastaja.fi/p/mediakortti.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...