Vuoden 2016 Vanhin talvitakki -finaali

- Oikein hyvää iltaa kaikki te, jotka olette tulleet seuraamaan vuoden 2016 Vanhin talvitakki -finaalia. Finaaliin on todella tiiviin kilpailun jälkeen raivannut tiensä 3 huikean kokonaisvaltaista kilpailijaa, joiden matka finaalinpaikan eteen ei taatusti ole jäänyt keneltäkään huomaamatta! Toivotetaan sen pidemmittä puheitta lavalle Leena Hämeenlinnasta, Mikko Lappeenrannasta ja Annikka Espoosta! Ihan huikean mieletöntä, että olette päässeet tänne paikalle!

- Kiitos kovasti.
- Kiitos, huikeeta olla täällä.
- Joo, tosi huikeeta, ihan mieletön matka, kattaus ja kokonaisvaltaisuus.

- Aloitetaanpa sitten ihan esittelyllä. Annikka, sinä olet 32-vuotias hevosharrastaja Espoosta. Kuvailet olevasi kreisi rämäpää ja uskomaton heittäytyjä. Kerrotko oman matkasi tänne finaaliin?
- No siis mulla on kolme hevosta. En oo ostanut itselleni mitään niinku kymmeneen vuoteen. Teippasin tosta jesarilla kyynärpään kohdan, kun se meni rikki. Tää takki on famun vanha ja se on mulla päällä kesät talvet ja koko tän huikean matkan tänne.
- Ja sinä Annikka olet muutenkin omistautunut tähän kisaan. Kerrotko vähän siitä ja määrätietoisesta työstäsi kohti finaalia.
- Ihan tossa viimeisenä spurttina ostin kaikille hevosille uudet talviloimet ja melkein meinasin tehdä tästä omastani jalkahauteen kaviopaiseen takia, koska uhraudun niin kovasti, mutta sitten käytin siihen tarkoitukseen tähän takkiin sopivat vanhat toppahousut. Mitään en oo syönyt kolmeen kuukauteen. Oon heittäytynyt ihan täysillä tähän kisaan ja kokonaisvaltaisesti oon tässä mukana huikeella matkalla. En ees aina muista, että oon itse olemassa, kun vaan muita ajattelen.
- Nyt isot aplodit Annikalle! Aivan huikeeta, mieletöntä ja tajutonta! Ja seuraavana meillä on vuorossa Leena Hämeenlinnasta. Aplodit Leenalle! Leena on hämeenlinnalainen 38-vuotias kotiäiti. Lapsia on siunaantunut neljä ja koiria kolme. Mitäs sinne Hämeenlinnaan kuuluu?

- Hyvää kuuluu. Kuule tää takki on miehen vanha takki. Ikinä en oo ittelleni mitään ostanut. Enkä osta. Lapsille sitten vaan ostan. Minä olen kokonaisvaltaisesti äiti. Itseni aina viimeiseksi jätän.
- Kerrotkos, Leena, mistä tämä upea kattaus päälläsi on alunperin hankittu.
- Minä kuule sanoisin, että tää on miehen ammattikouluaikainen työsuhdetakki. Ei oo varmasti ostettu mistään vaan ihan saatu. Minä sitten otin tuon firman merkin irti ja laitoin päälle pokemon-tarran, että eivät sitten valittamaan rupea tai piilomainonnaksi tämä mene.
- Ihan mielettömän nastaa, Leena. Onko niin, ettet siis ikinä ole heittäytynyt itsellesi mitään ostamaan?
- Kunniasanalla, en ikinä. Aina oon kulkenut sisarusten vanhoissa, miehen vanhoissa ja tulevaisuudessa lasten vanhoissa.
- Leena kuule, pikkulinnut tuossa lauloivat, että sinut on nähty viime viikolla koiralenkillä koiran vanhassa takissa! Pitääkö paikkansa?
- No joo, vähän olin että ou-mai-gaad, mutta kun meidän tanskandoggi Simo oli just saanut uuden takin niin aattelin, että ehkä se tästä menisi minulle. Mutta se oli hurja kokeilu vain, oon tämmönen heittäytyjä!
- Ihan huikeeta Leena! Ihan mieletöntä omistautumista! Ja viimeisenä meillä on finaalin ainoa mies, Mikko Lappeenrannasta! Mitenkäs se Mikon tie tänne finaaliin meni?

- Vaimo ja työkaverit ilmotti.
- Vaan kuinkas vanha se sinun talvitakkisi on. Sitähän ei näy täällä nyt ollenkaan?
- Niin. Siinä kävi nyt silviisii, et vanhaha se oli, mut emäntä pisti senkii tallin oven rakoon estämään viimaa.
- Ihan huikea tarina, sinä uhrauduit sitten tuollaisen asian edessä! Ja nyt ei ole takkia ollenkaan. Minkäslaisissa fiiliksissä sitä nyt sitten mennään? Uskotko, että uhrautumistasi ja heittäytymistäsi arvostetaan ja kahmaiset koko potin. Olet ollut kyllä ehdottomasti kaikkien naiskatsojien suosikki koko ajan.
- Emmie nyt tiijjä. Paleltaa ja vituttaa.