maanantai 14. joulukuuta 2015

Tallimummisuunnitelma

Jossain vaiheessa hankin taas hevosen. Sellaisen, jolla voin kilpailla kenttää aina sinne helppoon saakka. Luulen, etten tarvitse hevoselta kovin paljon enempää kapasiteettia, koska en varmaan itsekään uskalla enempää.

Saattaisin joutua viemään hevosen talliin, jossa on puolipäivätarhaus. Jos laumassa tarhaamiseen ei olisi mahdollisuutta, hevonen tuskin liikauttaisi  aitauksessa eväänsäkään ja silloin hevonen ei takuulla liiku terveyden kannalta vaadittavaa askelmäärää päivässä oma-aloitteisesti. Hevonen on tarkoitettu pysymään liikkeellä siitäkin huolimatta, että se itse mieluiten seisoo ja syö.

Tiedämme, että hevosen tulisi hyvinvointinsa takaamiseksi liikkua vähintään 10km päivässä. Hyvän rehunkäyttäjän pitää liikkua vielä enemmän, koska heinän määrästä ei voi eikä kannata koskaan tinkiä. 10km tulee täyteen yhden tavallisen ratsastustunnin aikana, kun liikutaan kaikissa askellajeissa. Tunnissa hevonen kävelee vähintään 6km. Tunti on päiväliikunnan minimivaade. Siis sen päälle, mitä hevonen ulkoilee (=seisoo) aitauksessa.

Olen ajatellut etsiä avuksemme eläkeläisen, tallimummin. En siis nuorta ja innokasta teinityttöä, arjen raatajaa tai työn sankaria, vaan eläikeläisen. Hänellä on nimittäin mahdollisuus käydä tallilla juuri silloin, kun koko muu maailma painii velvollisuuksiensa parissa, eli virka-aikaan.  Kuvitteellinen hevoseni pääsisi näin ollen liikkeelle kahdesti päivässä, mikä tekisi sille enemmän kuin hyvää. Jos ajatellaan päivärytmiä, niin hevonen liikkuisi ehkä aamupäivällä 9-10 välissä. Se ulkoilisi koko iltapäivän klo 17 saakka. Illalla tulisin itse ratsastamaan.

Tallimummini saisi tietysti ihan vapaasti päättää, kipuaisiko selkään vai liikuttaisiko maasta käsin. Eikä hän tietenkään kävisi tallilla joka päivä, eläkeläisethän ovat hirveän kiireisiä. Lisäksi heistä monen on vaikeaa löytää käyttöönsä hevonen, jota voisi ratsastaa ihan oikeasti, mutta silti tarvittaessa rennosti. Moni eläkeikään päässyt toteaa senkin, että vanhemmiten joutuu harrastamaan oman kroppansa ehdoilla. Silloin ei ehkä halua enää vastata yksin yhdenkään hevosen liikuttamisesta. Lisäksi eläkkeellä niin ikään palkan pieneneminen vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä voi ja miten pystyy harrastamaan.

Tallimummin avulla hevoseni pysyisi hyvässä kunnossa ja liikkeessä päivittäin ja luotettava aikuinen ihminen saisi rennon harrastuskaverin. Täydellisestä suunnitelmastani puuttuu enää täydellinen hevonen. Huominen palkkapäivä on kuitenkin ensimmäinen, josta lähtee siivu säästöön ihan hevosta varten jyvitettynä.

Viime vuonna penkkaripäivänä sain abeilta keppihevosen, koska olin juuri joutunut luopumaan hevosestani.


9 kommenttia:

  1. "heinän määrästä ei voi eikä kannata koskaan tinkiä" - sarkastinen läppä vai mitä tarkotat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä siinä sarkasmia ole, vai mitä tarkoitat? Hyvä rehunkäyttäjä on sellainen, joka pärjää aika vähällä ruoalla. Jos joku erehtyy sellaista hevosta laihduttamaan vähentämällä siltä heinät alle suositusten, kasvaa vatsahaavan riski.

      Siksi en todennäköisesti vähentäisi heinää vaan lisäisin liikuntaa, jos hevonen olisi hyvä rehunkäyttäjä, eli siis tuntuu lihovan helposti.

      Poista
    2. Itse tekstissä ei mainittu suosituksista mitään ja sain jo sen käsityksen, että hevosten pitäisi olla vapaalla heinällä -> tuossa tilanteessa aika moni onnistuu syömään itsensä melko pullukaksi. Nykyään kun heinä on myös loppukaudesta selvästi ravinteikkaampaa kuin ennen muinoin aikoinaan, saa heinämahan mussutettua laidunkauden ulkopuolellakin ;)

      Itse yritän taiteilla heinän ja väkirehujen optimisuhteella. Omani aikamoinen heinäimuri, mutta pidän heinät suositusten alarajoilla, vaikka useampi saman tallin asukki vetää heinää 16kg/päivä. Alkavan nivelrikon kanssa kun heppa yritetttävä pitää mahdollisimman sutjakkana, mutta polttoainetta oltava kunnolliseen treeniin ja lihasten kasvattamiseen riittävästi. Useampi neuvonut, että tuossa tilanteessa painotusta kannattaa kääntää juuri heinästä väkirehuihin, koska isommalla heinämäärällä hevosesta tulee helpommin "jykevämpi" vaikka ei varsinaisesti lihava olisikaan. Suositusten sisällä silti pysytään ja pitempien saikkujen aikana minimiruokavaliossa huomioin juuri tuon vatsahaavan riskin :) Meni jo vähän ohi alkuperäisen aiheen, mutta näillä taustoilla pisti silmään tuo boldattu ohje ;)

      Poista
    3. Hmm. Vaikeita juttuja, ei tämä mikään ruokintaohje tietenkään ollut. Varmaan on olemassa joku välimuoto vapaan ja pihistetyn heinän väliltä, mutta aika moni hevonen myös liikkuu aivan liian vähän yksinäisyydessään. Liikkeellä kaksi kertaa päivässä tekisi valtaosalle hyvää, jos siihen vain olisi omistajalla rahkeita.

      Vatsahaava on viheliäinen sairaus. Sen hoidossa ei heinästä säästetä. Varmaan ymmärtäisin tuota ruokintaohjetta paremmin, jos olisin paremmin perillä siitä ja seurauksista. Pääasia on tietysti se, että hevonen on terve ja ruokavalio sopii sille. 😊

      Poista
    4. Mutta siis olen kyllä lähtökohtaisesti sitä mieltä, että heinässä ei saisi pihistää. :)

      Poista
    5. Juu ei pihistellä alle suositusten :) Ja olisi kyllä hyvä saadan hepsu liikkeelle pari kertaa päivässä karsinassa ja tarhassa möllötyksen sijaan. Vaikka kaverin/kavereiden kanssa tarhailisikin, niin varsinkin huonossa säässä tuntuvat lähinnä kökkivän paikallaan. Jos törmäät vapaisiin tallimummoihin ennen oman hepan hankintaa, niin mä voin kyllä tarjota tallimummolle vapaa-ajan aktiviteetteja omallani :)

      Poista
    6. Ai että, pistetään pystyyn sellainen mummopalvelu! Eliittimummo.fi - korkealaatuista hevosmummonhakua

      Poista
    7. Tallimummo ilmoittautuu! Valmiina palvelukseen syksystä 2019.

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...