Ole ystävälle äiti
"Minä tulin teille tänne äidiksi. Minulla kamera, heppanameja ja pillimehuja", ilmoitin maneesin katsomosta vanhoille tallikavereille. Idea oli tullut vain hetkeä aikaisemmin ruokakaupassa, jossa kävin oman ratsastustuntini jälkeen.
On nimittäin niin, että ainakaan meidän perheessä kotiin ei ole asiaa klo 20-21. Silloin lapsia laitetaan nukkumaan eikä iltarutiineja sovi mennä hämmentämään. Ainakin meillä se vanhempi, joka on iltatoimet lasten kanssa aloittanut, saa homman helpoiten loppuun yksin ilman, että toinen tulee siiden kesken kaiken säätämään. Lapsilla on tapana hypätä sängystä ylös kertomaan kaikenlaisia kuulumisia, jos eivät ole vielä ehtineet nukahtaa.
Niinpä siis päädyin katsomaan tallikavereiden valmennusta. Kamera minulla oli mukana siksi, että olimme hetkeä aikaisemmin ottaneet viimeisiä Munaa ratsastaa -kuvia ja siksi päätin käyttää sitä hyväkseni. On nimittäin niin, että toisin kuin nuorilla, aikuisilla on aika vähän tilaisuuksia saada valokuvia omasta ratsastuksestaan. Aikuisratsastajan ympärillä olevat ihmiset ratsastavat omia hevosiaan, joten kenelläkään ei ole aikaa hytistä maneesissa kameran kanssa katsomassa muiden ratsastusta. Ja tosiaan, yritäpä saada sinne eläkkeellä oleva oma äiti. Ei tule enää tapahtumaan.
Tallikavereita nauratti. Eivät meinanneet uskoa, että minulla oli oikeasti pillimehut. Kuviakin tuli otettua lähes sata kappaletta. Tuli hyvä mieli, sekä itselle että kavereille, jotka ratsastivat hienosti hymy huulillaan.
Kokeile samaa. Ole ystävälle äiti maneesissa. Se vie vain tunnin elämästä.
On nimittäin niin, että ainakaan meidän perheessä kotiin ei ole asiaa klo 20-21. Silloin lapsia laitetaan nukkumaan eikä iltarutiineja sovi mennä hämmentämään. Ainakin meillä se vanhempi, joka on iltatoimet lasten kanssa aloittanut, saa homman helpoiten loppuun yksin ilman, että toinen tulee siiden kesken kaiken säätämään. Lapsilla on tapana hypätä sängystä ylös kertomaan kaikenlaisia kuulumisia, jos eivät ole vielä ehtineet nukahtaa.
Niinpä siis päädyin katsomaan tallikavereiden valmennusta. Kamera minulla oli mukana siksi, että olimme hetkeä aikaisemmin ottaneet viimeisiä Munaa ratsastaa -kuvia ja siksi päätin käyttää sitä hyväkseni. On nimittäin niin, että toisin kuin nuorilla, aikuisilla on aika vähän tilaisuuksia saada valokuvia omasta ratsastuksestaan. Aikuisratsastajan ympärillä olevat ihmiset ratsastavat omia hevosiaan, joten kenelläkään ei ole aikaa hytistä maneesissa kameran kanssa katsomassa muiden ratsastusta. Ja tosiaan, yritäpä saada sinne eläkkeellä oleva oma äiti. Ei tule enää tapahtumaan.
Tallikavereita nauratti. Eivät meinanneet uskoa, että minulla oli oikeasti pillimehut. Kuviakin tuli otettua lähes sata kappaletta. Tuli hyvä mieli, sekä itselle että kavereille, jotka ratsastivat hienosti hymy huulillaan.
Kokeile samaa. Ole ystävälle äiti maneesissa. Se vie vain tunnin elämästä.
 |
Kiitos, Anniina! Minulla oli ilo olla toinen tämän yllätyksen vastaanottajista. Huikeeta saada lukemattomia kuvia, joita analysoimalla saa kehitettyä omaa ratsastusta. Ja kaiken kruunasi pillimehu tunnin päätteeksi!
VastaaPoista:) Oli kiva, kun olitte niin iloisia! Siitä vasta itsekin tajusi, että kannatti toden totta tulla!
PoistaMä vilkaisin otsikon ensin, että ole äidille ystävä.. Se sopisi kyllä myös!!
VastaaPoistaMun yks kaveri tapas ottaa aina mulle Batteryä mukaan, kun lähti kisahoitajaksi tai tuli katsomaan valmennusta. Mun mielestä se oli hirmu mukavaa huomioimista!
Jep, äidillekin voi olla ystävä. :D
PoistaMinä olen saanut viimeisten vuosien aikana paljon kuvia, koska Erica on ollut niin usein kameroineen paikalla. Se on ollut huippua! Olen aina yrittänyt sitten muin tavoin hyvitellä hänelle hänen ajankäyttöään. :)
Ihana idea. :)
VastaaPoistaJa eikun käyttämään!
Poista