Nipo napoo
"Ai siis miten", tallikaveri kysyi hämillään ja minäkin nolostuin. En silti voinut lopettaa puhumista. "Siitä pelkästä nahkalenksusta. Älä navo niitä solkia kiinni. Se on seuraavalle kurjaa, kun joutuu niitä availemaan kaksin käsin."
Ja samalla toivoin, että olisin ymmärtänyt ollut hiljaa. Tunsin itseni idiootiksi nipottavaksi persenaamaksi, joka oli alkanut puhua asiasta, joka ei itselle edes kuulunut. Me hoisimme hevosia valmiiksi estetunnin jäljiltä ja olin vain puolihuolimattomasti kiinnittänyt huomiota siihen, miten tallikaveri napoi ratsunsa suitsia pakettiin. Ja samalla sitten onnistunut aloittamaan aiheesta luennon. Selittelyni vain pahensi asiaa.
"Anteeksi hei oikeesti. Eihän sillä oo merkitystä. Tai siis tavallaan ei ole. Minulla oli kerran vuokraaja, joka napoi kaikki suojat aina tarroineen kiinni pakettiin ja jokaikinen suitsien lenkki oli kiinni ja soljet rei´issä ja sitten jouduin niitä aukomaan ja se oli tosi raskasta kun oli tottunut, että menee omille jäljilleen ja saa suitset yhdellä nykäisyllä auki", selitin ja siinä me olimme todellisen first world probleeman äärellä. "Jätätkö siis suitset kokonaan auki", tallikaveri kysyi. "Eieieieie, kun siis pitää ne paketissa olla, mutta vain noissa nahkalenkeissä. Tai siis minun mielestä. Ei välttämättä muiden. Jokainen tietysti tekee omalla tavallaan."
Tallikaveri oli ystävällinen ihana itsensä. "Varmaan kun joskus ratsastuskoulussa on näin opetettu, niin sitten minä näin olen laittanut. En ole oikeastaan ajatellut asiaa ikinä," hän mietti. Taaskaan en voinut olla hiljaa. "Eikä kun nyt anteeksi, tämä on ihan dorkaa, hittoako tämä minulle kuuluu", jankutin ja melkein pakotin tallikaverin lohduttamaan itseäni. Samaan aikaan kuulostin yhtä tyhmältä kuin olinkin.
Tajusin nimittäin, että tällainen asia oli minulle oikeasti ihan helvetin tärkeä. Hullu minä olen ja juuri nyt on vaikeaa.
Ja samalla toivoin, että olisin ymmärtänyt ollut hiljaa. Tunsin itseni idiootiksi nipottavaksi persenaamaksi, joka oli alkanut puhua asiasta, joka ei itselle edes kuulunut. Me hoisimme hevosia valmiiksi estetunnin jäljiltä ja olin vain puolihuolimattomasti kiinnittänyt huomiota siihen, miten tallikaveri napoi ratsunsa suitsia pakettiin. Ja samalla sitten onnistunut aloittamaan aiheesta luennon. Selittelyni vain pahensi asiaa.
"Anteeksi hei oikeesti. Eihän sillä oo merkitystä. Tai siis tavallaan ei ole. Minulla oli kerran vuokraaja, joka napoi kaikki suojat aina tarroineen kiinni pakettiin ja jokaikinen suitsien lenkki oli kiinni ja soljet rei´issä ja sitten jouduin niitä aukomaan ja se oli tosi raskasta kun oli tottunut, että menee omille jäljilleen ja saa suitset yhdellä nykäisyllä auki", selitin ja siinä me olimme todellisen first world probleeman äärellä. "Jätätkö siis suitset kokonaan auki", tallikaveri kysyi. "Eieieieie, kun siis pitää ne paketissa olla, mutta vain noissa nahkalenkeissä. Tai siis minun mielestä. Ei välttämättä muiden. Jokainen tietysti tekee omalla tavallaan."
Tallikaveri oli ystävällinen ihana itsensä. "Varmaan kun joskus ratsastuskoulussa on näin opetettu, niin sitten minä näin olen laittanut. En ole oikeastaan ajatellut asiaa ikinä," hän mietti. Taaskaan en voinut olla hiljaa. "Eikä kun nyt anteeksi, tämä on ihan dorkaa, hittoako tämä minulle kuuluu", jankutin ja melkein pakotin tallikaverin lohduttamaan itseäni. Samaan aikaan kuulostin yhtä tyhmältä kuin olinkin.
Tajusin nimittäin, että tällainen asia oli minulle oikeasti ihan helvetin tärkeä. Hullu minä olen ja juuri nyt on vaikeaa.
Leiffit. Ei nahkalenksut. LEIFFIT.
VastaaPoista;)
Tämän sanan kuulin tänään aamulla ensimmäisen kerran. Vuosien saatossa minulta on tiera- sana vaihtunut tilsaksi sekin. Kieli elää ja muuttuu, sanavarasto karttuu.
PoistaTämän sanan kuulin tänään aamulla ensimmäisen kerran. Vuosien saatossa minulta on tiera- sana vaihtunut tilsaksi sekin. Kieli elää ja muuttuu, sanavarasto karttuu.
PoistaMää vedän "hullukilarit" jos joku aukoo mun hevosten loimista eturemmit... on niin paljon nopeampaa pukea ja riisua pään yli pujottamalla... ja sama noiden leiffien kanssa... kaikki millä saa optimoitua ajankäyttöä on hyvästä... sitäpaitsi nahka rasittuu vähemmän, kun se ei ole soljessa kiinni... (ja juu... mun hevoset on kotipihassa ja enimmäkseen hoidan ne itse, joten sivullisia uhreja mun nipotukselle ei kovin usein tule)
VastaaPoistaHehe, ja minä taas muistan olleeni ihan ihmeissäni, kun ensimmäisen kerran löysin hevoseni loimet karsinan ovesta niin, että oli etusoljet kiinni. Tallinhenkilökunta tarhasi hevoset arkisin ja puki loimet soljet kiinni. Mutta kun minä tulin itse tarhaamaan lauantaiaamuna, olikin siinä sitten ihmettelemistä. :)
PoistaMä vihaan tuota LEIFFI-sanaa. En vain kykene käyttämään sitä. Siis nahkalenksut ne ovat munkin kielessä. Ja ei ei ei solkia kiinni! Ja voi että kun menee hermo jos tiekkö pullback-turpahihnassa on sellainen ylimääräinen, ei-missään-kiinnioleva nahkalenksu. Josta siis pitää pujottaa se turpahihnan pää kun sitä tuo takaisin sieltä toiselta puolelta, ennen varsinaista solkea. JA KUN SE TIPPUU JOLTAIN AINA. Siis että ne remmit rempaistaan auki niin että se yks yksinäinen nahkarenksu häviää sen siliän tien. Ei! Pidä huoli siitä renksusta! Se kuuluu sinne! Mun toisella hepalla käy vuokraajia ja sen suitsien renksu on mulla eteisen ikkunalaudalla. Koska en vain kestä ajatusta että joku hukkaisi sen :D
VastaaPoistaT. Toinen nipo.
Se on totta, että se ylimääräinen RENKSULENKSU tippuu, jos sitä ei jemmaa jonnekin. Omaltani leikkasin remminpään tästä syystä lyhyemmäksi, jotta sitä ei tarvitsisi laittaa mihinkään enää kiinni.
PoistaMinusta tämä on aivan pätevä ongelma. Ärsyttää todellakin, jos joku laittaa suitset soljista nippuun. Nehän saa niin siististi laitettua ilman, että sulkee solkia.
VastaaPoistaOnneksi omalla ponilla ei ole muita suitsienkäyttäjiä. Tosin sillä on aika vähän remmejäkin, kun en käytä turpahihnaa.
Mäkin kuulun tähän leiffien koulukuntaan, eli ehdottomasti niputtaessa leiffeistä, ei soljista läpi! Nopeuttaa sekä niputusta että purkamista, ja onhan se nyt vähän periaatekysymyskin. Tai siis, kun eihän sillä oikeasti on väliä, mutta siltikin kyllä niputan niistä leiffeistä.
VastaaPoistaHe hee! Voi ei, miten sitä ikinä osaisi olla "ihmisten ilmoilla", kun Tahvon suitsia ei todellakaan mitenkään niputeta. Ne vaan isketään naulaan. Satulasta jätetään jalustimet alas, ei todellakaan nosteta ylös ja vielä vähemmän sitä jalustinhihnaa kieputetaan jalustimen ympäri! Ugh.
VastaaPoista:)
Hih - aivan samat käytännöt itselläni! Tosin nyt tämä on kokenut muutoksen kun nykyisissä suitsissa on leukahihnassa pikalukko!! Eli ne on kerran säädetty sopivaksi ja nyt sujuu kiinnitys pikalukon kanssa - niin hevoselle pukiessa kuin suitsia ristittäessä. Arvaas muuten kuinka monta pukemiskertaa kesti, että muistin pikalukon olemassaolon enkä avannut leukahihnan solkea... aika monta ;)
VastaaPoistaMäkin aikanaan niputin noita suitsia, kun ratsikoulussa näin opetettiin. Lopetin sen kun hankin oman. En oikein löytänyt mitään perustelua miksi suitsia pitäisi niputtaa (mitenkään) ja totesin että varsinkin jäykkänahkaisissa suitsissa ne remmit jää veemäisesti kippuralle. Ja tottakai se nopeus. Siinä ne on ku naulasta ottaa. Sen ku lyö suoraa päähän. Toki mulla suitsissa ole paljon niputeltavaakaan kun en noita turpiksiakaan oikein käytä.
VastaaPoista