Saksalainen salaliitto

Olen siitä epäkiitollisessa tilantessa, että lempihevosellani on satula, joka ei sovi minun fysiologialleni laisinkaan. Kyse on hyvin ihanasta estesatulasta, mutta minä ratsastan tätä hevosta pääosin sileällä.

Satulassa on ikään kuin korkea säkätila. Reisieni ja satulan väliin tuntuu jäävän tyhjää, kuin jonkunlainen monttu. Muuten mittasuhteet ovat kyllä hyvät, vaikka eihän estesatulassa voi koskaan ratsastaa oikeanoppisen pitkillä jalustimilla. Ongelmat satulan suhteen koskevat luonnollisesti tilannetta, jossa istun alas harjoitusraviin. Yleensä pyrin minimoimaan vauriot omalla toiminnallani: saatan keventää hiukan muita enemmän.

Toisella usein ratsastamallani hevosella on satula, jonka takakaari nousee taaksepäin niin jyrkästi, että minulla on koko ajan tunne liukumäessä istumisesta. Taas valun haaruksieni päälle. Tässä tapauksessa kyse on yleissatulasta. Fits all, fits no one?

Edesmenneen Tinttini Kieffer olisi mennyt vaihtoon viime syksynä, ellei Tintti olisi itse mennyt pois. Satula oli ihan kiva estesatula, mutta kun minulla ei ollut varaa pitää kahta satulaa. Kun seuraavan kerran ostan hevosen, hankin sille ehdottomasti kaksi satulaa. Ellei sille satu sopimaan selkään Prestigen Versailles. Se mahdollistaa suvunjatkamisen.

Italialaiset eivät ilmeisesti ole ottaneet tavoitteekseen estää ulkomaisten ratsastajien lisääntymistä, toisin kuin saksalaiset ovat tehneet. Pistän pääni pantiksi, etteivät saksalaiset itse ratsasta Kieffereissä. Ainakaan jos aikovat jalostaa huippuratsastajista uusia huippuratsastajia.

Siihen kuulemma vaaditaan kolme sukupolvea. Suomalaisten pitää hävittää Kiefferit nyt.


Kommentit

  1. Haaa....taas morkataan Kieffereitä! Paheksun :)
    Mulla on ollut monta Kiefferiä ja tykkään. Mutta tiedän kyllä niitten maineen. Mahtaako se johtua siitä, että monilla ratsastuskouluhevosilla on vanhoja, kovia saksalaislankkuja? Uudet Kiefferit ovat nimittäin yhtä pehmeitä kuin muutkin satulamerkit. Kyllä vanhat Stubbenitkin oli ihan hirveän kovia, mutta uudet ihan jotain muuta. Nyt kun vannotaan Butettiin ja Amerigoon, niin hyvä muistaa että olivat nekin varmasti kovia lankkuja joskus 20 vuotta sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli ainoastaan estesatula ja se ei ole kovin vanha, vuodelta 2007 tai 2008. Ja Kieffer se oli siitä syystä, että se sopi entiselle hevoselleni, joka oli isosäkäinen. Olen tavannut ajatella, että jos satulan pitää sopia yhdelle, sen on oltava hevonen. Sitten on plussaa, jos se sopii ratsastajalle. Yleensä apua on siitä, että käytössä on sekä este- että koulusatula. PIhinä en raaskinut aikoinaan pitää kuin yhtä satulaa.

      Ei sillä kovuudella niinkään ole merkitystä minun mielestäni, vaan muotoilulla. Lapsuudessani kaikilla oli Stübbenit.

      Poista
  2. I can feel your pain. Mullakin on se inhottava tilanne, että hevoseni selkä on mallia Kieffer. Niitä sillä on kaksin kappalein ja vaikka molemmat on pari vuotta vanhoja ei niitä miellyttäviksi voi kehua. Aiheuttaa väkisinkin pientä skismaa makuuhuoneen puolelle tiukemman koulutunnin jälkeen :).
    No onneksi toinen hevosistani tykkää pitää Prestigen D1:stä selässään, on vähän kuin tekisi nojatuolimatkailua pitkin ratsastuskenttää.

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtavaa, että kirjoitat/muut kommentoi tästä aiheesta!! Kiitos ja ylistys. Aika vaiettu aihe tämä kuitenkin. Ihana tuo kommentti "Aiheuttaa väkisinkin pientä skismaa makuuhuoneen puolelle tiukemman koulutunnin jälkeen" :)! Lohdullista, että sama pulma on muillakin. Onneksi Bepanthen on keksitty ;).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit