Kari, derivoi se funktio!

Ei ole häpeällistä olla amatööri. Sen sijaan olisi anteeksiantamatonta olla amatööri, joka kuvittelee olevansa ammattilainen.

Kari on ollut omistajallaan nyt kuukauden ajan. Tästä ajasta omistaja ehti tutustua Kariin kolmen päivän ajan ennen kohtalokasta onnettomuutta, joka nyt estää ratsastamisen syyskuuhun saakka. Meillä ei ole ollut oikein mitään tietoa siitä, mitä Kari on ollut ja miten sen pitäisi olla. Se oli selvää, että helppoa sen ratsastaminen ei ollut.

Nousin sen selkään ensimmäisen kerran puolitoista viikkoa sitten. En tuntunut saavan hevoseen mitään otetta. Se on ollut turta pohkeelle, mutta samalla herkkä suusta. Se ei liikkunut pohkeesta, mutta vastavuoroisesti nosti turvan maneesin kattoa kohti. Vaihdoin siltä kuolaimen pehmeämpään, mikä auttoikin hetkellisesti, mutta sitten kaikki oli ennallaan. Muutaman kerran jälkeen konstit tuntuivat olevan käytetyt.  En osaa, totesin.

Minulla oli kaksi ajatusta: joko tämä hevonen vedättää minua 6-0 tai sitten se ei oikeasti pysty siihen, mitä siltä pyydän. Pohdin, että hevosella ei taida olla kauhean hyvä kunto eikä oikein lihaksiakaan. Päätimme omistajan kanssa, että turha meidän on leikkiä Neiti Etsivää, jos voimme pyytää apua. Apuun tuli Marjut "Maiju" Leminen, Karin toisen ratsastajan pitkäaikainen valmentaja.

- Se on hidas ja herkkä hämäläinen, Maiju sanoi. 

Minä ratsasin hetken, minkä jälkeen Maiju nousi satulaan. Sitten oli minun vuoroni uudelleen.

- Tämä on sille sekä fyysisesti että henkisesti raskasta, mutta erityisesti henkisesti. Mutta silti sinun on oltava sille auktoriteetti. Se tarvitsee sen.

- Ratsasta sisätakajalka alle. Hellitä ulko-ohjasta. Mutta älä käy se kimppuun. 

- Levitä kädet. Anna sille ulko-ohjasta saman verran, mitä otat sisäohjasta. Mutta pyydä jalkaa alle ja muista, että se ei ole sille helppoa.

Haastava hevonen haastavalle karjalaiselle, tuumasin. Cajuksen herkkien ja nopeareaktioisten hevosten jälkeen en tunne olevani kovin kotonani tämän yksilön kanssa. Mutta ei se ole Karin vika. Ei se voi muuttua. Minun on muututtava. Enkä voi vaatia siltä, mutta en voi ryhtyä niin pehmeäksi, etten laittaisi sille mitään rajoja.

- Se on kuin vakuumipakkauksessa. Ja juuri se jännitys pitää saada laukeamaan, Maiju sanoo.

Kari on herkkä, mutta se on samanaikaisesti hidas. On todennäköistä, että se on jossain vaiheessa vedetty gramaaneilla pakettiin, minkä seurauksena on ryhtynyt vastustamaan kuolainta ja kaikkea muutakin. Sille on fyysisesti vaikeaa tuoda takajalkaa alle eikä se halua tukeutua ohjaan. Se ei tällä hetkellä edes pystyisi siihen, koska sillä on liian vähän lihaksia. Kuntokaan ei ole kummoinen. Vaativan, liikaa pyytävän ja kovakätisen ratsastajan alla se menee lukkoon eikä tiedä, mitä sen pitäisi tehdä. Kaikki on liikaa. Kunnes räjähtää. Tätä räjähdystä on sen historiassa varmasti pyritty estämään apuohjin.

- Ei, sanoo Kari. - En pysty! En halua! En voi!

Mietipä itsesi lukioon matematiikan tunnille vuosien tauon jälkeen. Jokaisella tunnilla aiheena on derivointi ja sinä et osaa. Opettaja huutaa, että et ole tehnyt läksyjä, mutta kun et ole osannut. Ja taas opettaja huutaa. Opettaja hengittää niskaan. Opettaja sanoo, että nyt kuule derivoidaan! Sinä tarvitset tätä ylioppilaskirjoituksissa. Derivoi funktio! DERIVOI SE!

Mutta sinä et osaa etkä pysty. Opettaja lyö sinua sanoillaan. Tiedät, että olet huono matikassa. Laiska, tyhmä ja saamaton. Ja huomenna sama jatkuu taas.

Joko alkoi ahdistaa? Kariakin ahdistaa. Nyt olemme siirtyneet tekemään yhteen- ja vähennyslaskuja. Aktivoimme sisätakajalkaa pikkuisen kerrallaan. Unohdamme ulko-ohjan tuen ja haemme hevoseen pehmeyttä ja rentoutta. Parannamme kuntoa metsäkävelyillä. Hiljaa hyvää tulee. Menemme Karin ehdoilla, sillä nyt ymmärrämme paremmin, mitkä nuo ehdot ovat. Arvailuita olisi voinut jatkaa pidempäänkin, mutta nyt Karin ei tarvitse kärsiä meidän ylpeydestämme.

Tänään maastoilimme puolitoista tuntia. Laskeuduin satulasta taluttamaan ne paikat, mistä se epäröi kulkea. Halusin päivän, jolloin saisin kehua sitä. Ihan loppumetreillä se hyppäsi perässäni pienen ojan yli. Jalat tutisten, mutta hyppäsi.

Kari, sinä olet ihan hyvä matikassa. Aloitetaan vain alusta, jooko? Ei meillä ole kiire minnekään. Sinä osaat.

Jalka jaksaa tulla jo syvemmälle.

Käsi ei ole ratsastuskoulussa opetetulla paikalla, mutta hevonen ei ole ratsastuskoulun opetushevonen.

- Hyvä Kari, sinä osaat!

Kuvat: Fanni Rapala