Hevosen vuokraaja ei ole asiakas - vai onko?
Pääkaupunkiseudulla hevosia vuokrataan ylläpitokustannushintaan ratsastusta varten. Vuokrahinta on näin ollen yleensä se, mitä hevosen päivittäinen ylöspito maksaa. Maneesitallipaikan vuokra on yleensä noin 800 euroa kuukaudessa, joten päivähinnaksi hevoselle tulee noin 27 euroa. Yleensä vuokraajia löytyy helposti, sillä moni tuntiratsastaja haluaa joskus ratsastaa myös itsenäisesti.
Vuokraaminen on lähes poikkeuksetta halvempaa kuin ratsastuskouluratsastaminen ja palkitsee sen, joka osaa ratsastaa itsenäisesti. Hevosenomistajat joskus silti harmittelevat, että on vaikea löytää vuokraaja, joka sitoutuisi käymään edes kahdesti viikossa. Ihan varmasti onkin, jos vuokraaja joka tapauksessa käy myös sillä ratsastustunnillaan. 5-6 kertaa viikossa tallilla käyvällä hevosenomistajalla ei aina ole suhteellisuudentajua siinä, kuinka paljon normaalilla (perheellisellä?) ihmisellä on aikaa nipistää harrastuksilleen.
Muualla Suomessa pääkaupunkiseudun vuokrauskysyntä ja -tarjonta herättävät joskus kateutta. Voi olla, ettei luotettavaa ihmistä löydetä hevosen liikuttajaksi edes ilmaiseksi. Moni valittelee, että tarjoaisi harjattavia ja ratsastettavia hevosia ihan ilmaiseksi, mutta kun ketään ei meinaa löytyä. Tai löytyy, mutta ne kaikkoavat ensimmäisten räntäsateiden myötä. Lisäksi hevosten luo pääsemiseen tarvitaan autoa tai autokyytiä. Nykynuoret eivät kuulemma polje pyörällä eivätkä ainakaan kävele.
Hinnoittelu on myös ongelmallista. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että he tekevät hevosenomistajalle palveluksen hoitaessaan näiden hevosia, joten heidän ei pitäisi siitä joutua maksamaan mitään. Tai ainakaan mihinkään ei tarvitsisi sitoutua niin, ettei sitä viime hetkellä voisi perua. Yksityishevosten kanssa tullaan joka tapauksessa ratsastuskoulumaailmasta askel lähemmäksi hevosenomistamismaailmaa. Vuokraaja ei ole enää asiakas niin kuin hän on ratsastuskoulussa, vaan sitoutunut hiukan enempään. Kysymys on hevosen hoitamisesta ja lupauksesta. Vaihtoi siinä raha omistajaa tai ei.
Vuokraajalle kuitenkin soisi kuuluvan myös oikeuksia, esimerkiksi oikeus päättää, missä hän ratsastuskerrallaan ratsastaa. Kerran eräässä hevosenvuokrailmoituksessa maastoilun hinta oli alhaisempi kuin sileänratsastuksen. Koska tiesin, millaiset maastot kyseisen tallin ympäristössä oli, ihmettelin asiaa mielessäni. Tallinpihasta pääsi monenmittaisille maastolenkeille ja tiet olivat autottomia. Pohjatkin olivat hyvät. Suoranaisesti ei voinut olla kyse siitä, että maastossa joutuisi menemään käyntiä maastojen kehnouden vuoksi. Jos taas omistaja kaipasi hevoselleen vain kävelyttäjää, sen hinnoitteleminen 25 euron hintaiseksi tuntui aika kalliilta. Kentälle olisi päässyt pyörimään 30 euron kertahintaan.
Mutta mikä minä olen mitään ihmettelemään. Jokaisella on varmasti perustellut syynsä tehdä niin kuin parhaaksi katsoo. Silti muistelin taas sitä, kun Tintti oli minulla muutaman talven maneesittomalla tallilla. Kentän jäädyttyä maastossa ratsastaminen oli ainoa mahdollisuus ratsastaa hevosta kunnolla. Siksi minusta on edelleen erikoista, että monet maneeseissa ympäri vuoden ratsastavat eivät pidä
maastoratsastusta oikeana ratsastamisena. Miten ihmeessä maneesittomat saisivat hevosiaan läpiratsastettua, jos maastossa ei voisi tehdä töitä?
Eri asia hinnoittelussa on toki se, että jos ihan tarkkoja ollaan, maastossa monet riskit kasvavat. Jos vuokrahinnan täytyisi olla eri, luulisi riskille laskettavan korkeamman hinnan. Tämä tietysti riippuu täysin hevosesta. Sekä omistajasta. Ehkä yllämainittu hevonen lähtee maastossa käsistä? Ehkä omistaja ei uskaltanut sillä maastoilla? Ehkä jotain muuta?
Millaisia vuokrauskokemuksia teillä on?
Vuokraaminen on lähes poikkeuksetta halvempaa kuin ratsastuskouluratsastaminen ja palkitsee sen, joka osaa ratsastaa itsenäisesti. Hevosenomistajat joskus silti harmittelevat, että on vaikea löytää vuokraaja, joka sitoutuisi käymään edes kahdesti viikossa. Ihan varmasti onkin, jos vuokraaja joka tapauksessa käy myös sillä ratsastustunnillaan. 5-6 kertaa viikossa tallilla käyvällä hevosenomistajalla ei aina ole suhteellisuudentajua siinä, kuinka paljon normaalilla (perheellisellä?) ihmisellä on aikaa nipistää harrastuksilleen.
Muualla Suomessa pääkaupunkiseudun vuokrauskysyntä ja -tarjonta herättävät joskus kateutta. Voi olla, ettei luotettavaa ihmistä löydetä hevosen liikuttajaksi edes ilmaiseksi. Moni valittelee, että tarjoaisi harjattavia ja ratsastettavia hevosia ihan ilmaiseksi, mutta kun ketään ei meinaa löytyä. Tai löytyy, mutta ne kaikkoavat ensimmäisten räntäsateiden myötä. Lisäksi hevosten luo pääsemiseen tarvitaan autoa tai autokyytiä. Nykynuoret eivät kuulemma polje pyörällä eivätkä ainakaan kävele.
Hinnoittelu on myös ongelmallista. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että he tekevät hevosenomistajalle palveluksen hoitaessaan näiden hevosia, joten heidän ei pitäisi siitä joutua maksamaan mitään. Tai ainakaan mihinkään ei tarvitsisi sitoutua niin, ettei sitä viime hetkellä voisi perua. Yksityishevosten kanssa tullaan joka tapauksessa ratsastuskoulumaailmasta askel lähemmäksi hevosenomistamismaailmaa. Vuokraaja ei ole enää asiakas niin kuin hän on ratsastuskoulussa, vaan sitoutunut hiukan enempään. Kysymys on hevosen hoitamisesta ja lupauksesta. Vaihtoi siinä raha omistajaa tai ei.
"Vuokraaja ei ole enää asiakas, niin kuin hän on ratsastuskoulussa"
Vuokraajalle kuitenkin soisi kuuluvan myös oikeuksia, esimerkiksi oikeus päättää, missä hän ratsastuskerrallaan ratsastaa. Kerran eräässä hevosenvuokrailmoituksessa maastoilun hinta oli alhaisempi kuin sileänratsastuksen. Koska tiesin, millaiset maastot kyseisen tallin ympäristössä oli, ihmettelin asiaa mielessäni. Tallinpihasta pääsi monenmittaisille maastolenkeille ja tiet olivat autottomia. Pohjatkin olivat hyvät. Suoranaisesti ei voinut olla kyse siitä, että maastossa joutuisi menemään käyntiä maastojen kehnouden vuoksi. Jos taas omistaja kaipasi hevoselleen vain kävelyttäjää, sen hinnoitteleminen 25 euron hintaiseksi tuntui aika kalliilta. Kentälle olisi päässyt pyörimään 30 euron kertahintaan.
 |
| Kun Tintin vuokraaja lähetti Tintistä tämän kuvan, ilmoitin nolona, ettei tästä kurakuningattaresta tarvitsisi maksaa sillä kertaa vuokraa. |
Eri asia hinnoittelussa on toki se, että jos ihan tarkkoja ollaan, maastossa monet riskit kasvavat. Jos vuokrahinnan täytyisi olla eri, luulisi riskille laskettavan korkeamman hinnan. Tämä tietysti riippuu täysin hevosesta. Sekä omistajasta. Ehkä yllämainittu hevonen lähtee maastossa käsistä? Ehkä omistaja ei uskaltanut sillä maastoilla? Ehkä jotain muuta?
Millaisia vuokrauskokemuksia teillä on?
Mulla on vain hyviä tai loistavia vuokrauskokemuksia! Tosin olen onneksi osannut kiertää ne hirviöomistajat (ja -hevoset) kaukaa. :P
VastaaPoistaMinäkin olen kuullut aika monta kauhutarinaa hevosenomistajista, jotka karkottavat parhaimmatkin vuokraajat pois omalla käytöksellään. Yleensä kyseessä on ollut hevosenomistajia, jotka eivät oikeasti haluaisi vuokrata hevostaan, mutta joutuvat sen rahapulassa tekemään. Toiset eivät meinaa yhtään kestää sellaista riippuvuutta, mitä rahapula ihmiselle tekee.
PoistaMun hevosen vuokraus voisi maksaa maastossa vähemmän ihan sen takia, että se on pimeällä maastoillessa ihan pölö, enkä töiden takia ehdi talvella arkena maastoon ennen hämärää. Viikonloppuna on sitten valmennuksia, ja haluaisin hevoseni kuitenkin maastoon 2-3 kertaa viikossa.
VastaaPoistaMun hevosella on loistava vuokraaja. Hän käy kun on luvannut, ilmoittaa jos ei pääse, ja on kiinnostunut hevosen hyvinvoinnista. Ollaan yhdessä loistotiimi.
Tuo tilanne onkin varmasti sellainen win-win -tilanne, jos itse et ehdi/halua ja joku toinen ehtii ja haluaa. :)
PoistaJoo se olisi! Harmi, että mun muuten ihana vuokraaja ei maastoile. Mutta tosiaan erityisesti talviaikaan voisin hyvinkin ajatella vuokraavani maastoiluun halvemmalla, nyt keväällä jo näkee kivasti.
PoistaHinnoittelemalla hevosen vuokrakerta eri tavoin voidaan vaikuttaa siihen, millaisia vuokraajia sille halutaan. Edellisen hevoseni kauppasin ilomielin pomminvarmana maastopollena aika edukkaasti, koska se myös sitä oli. Toisaalta en ole koskaan itse ollut maastoilufani, joten tilannehan oli ihan win-win jos joku vei hevosen maastoon puolestani.
VastaaPoistaSaattaisin itse hinnoitella sileän ratsastukset tosi korkealle omallani, oikeastaan vain siitä syystä, etten halua, että kukaan muua sillä kovin paljoa ratsastaa eikä ainakaan ilman valvontaa. Jos omistaja itse haluaa treenata tavoitteellisesti, on yhtälö, jossa toinenkin taho haluaa treenata koulua (tai esteitä) tosissaan aika haastava. Käytännössä omistajan on myytävä pois omia treenikertojaan ja vietävä se hevonen sitten maastoon tai tehtävä sillä niitä "vaihtelevia" työpäiviä.
Tästä voi olla joku eri mieltä, mutta minusta hevosella ei voi tehdä ns. kunnon treenejä valmennuksessa kuin kahdesti viikossa - tunteja ja omaa lajia voi toki "pienempinä paloina makustella vaikka neljäkin kertaa viikossa. Mutta en siis itse koe hyvänä vaihtoehtona käydä kolmea "tosimielen" valmennusta viikossa vaan sitten täytyy jo yhden valmennuksen olla selvästi alemman tason harjoittelua kuin mitä ne vaikeammat ovat.
Tuo on varmasti aina määrittelykysymys, että mikä on tositreeniä ja mikä ei ole. Itse näen, ettei estevalmennuksia voi tehdä enempää kuin sen pari kertaa viikossa, mutta muutenhan sitä sitten tehdään sileän treeniä. Yhtenä päivänä nyt ainakin pitäisi antaa hevosen olla vain, mutta mielestäni sen silloinkin pitää liikkua, vaikka vain taluttaen.
PoistaMutta koska oon aina treenannut vain sellaisen hevosen kanssa, jolla myös hypätään, huomaan laskevani estetreenit kunnon treeniksi. Kaikki muu on sileän ratsastusta, mikä on mielestäni lähinnä voimistelua: eli taivutuksia, väistöjä, voltteja, lisäyksiä jne. Sellaista ihan tavallista, ei mitään ihmeellisiä juttuja. Ja sellaista voi mielestäni (ja pitääkin!) tehdä joka päivä.
Perheellisenä ajattelin itse, että nimenomaan annoin pois omia treenikertojani, jotta hevonen pysyi kunnossa, vaikka minä en tallille ehtinyt. Ja minusta se oli hyvä juttu.
Mulla on tällä hetkellä vuokrahevonen jota ratsastan 6x viikossa ja maksan siitä kuukaudessa melko pienen summan siihen nähden kuinka usein saan käydä. Saan ratsastaa hevosta kuin omaani, suunnitella liikutukset, ruokinta suunnitellaa yhdessä omistajan kanssa, omistajat kuljettavat meitä kilpailuihin ja valmennuksiin ilmaiseksi, pyrin kumminkin maksamaan edes hieman bensoja vaikka omistajat eivät ole pyytäneet. Hevonen asuu maneesittomalla tallilla ja pyöräilen tallille itse :) Ponin omistajatkin on joskus ihmetelleet että miten viittin pyöräillä ja ratsastaa räntäsateessa. :D Oli keli mikä tahansa niin hevonen hoidetaan :)
VastaaPoistaMulla on lähinnä positiivia kokemuksia vuokrauksesta, olen myös paljon saanut ilmaiseksi ratsastella, kun sään kestävänä käyn kelillä kuin kelillä :) On mahtunut myös muutama epämiellyttävä kokemus kun peli ei ole ollut aina reilua, mutta pääasiassa kaikki on sujunut hyvin :)
Ihanaa, oot omistajille varmasti kullanarvoinen!
PoistaMe vuokrattiin yhdessä äitin kanssa heppoja ennen omaa hevosta, ja oltiin kovin haluttu parivaljakko vuokraajiksi :D Huhut levisi nopeasti että hoidettiin aina hevonen tunnollisesti, ratsastettiin asiallisesti, minä hyppäsin tarvittaessa, ja käytiin paljon valmennuksissa (minkä näet hevosen kannalta erittäinkin positiivisena asiana). Nyt oman hevosen kanssa ei vuokraajalle tarvetta ole, eikä tule koskaan olemaan, päinvastoin! Pelottaisi antaa oma hevonen jonkun muun vastuulle, eihän se tulisi kuuloonkaan :D (meni vissiin vähän off topic)
VastaaPoistaTilanteet on aina erilaisia. On ihanaa, jos on aikaa sille omalle hevoselle ihan pilvin pimein tai kotipiiristä löytyy tuuraaja. :)
PoistaItse olen etsinyt jo pitkään ponille vuokraajaa, mutta ponin luonteen, paino- ja pituusrajojen vuoksi, sekä sijainnin, ei sellaista tahdo oikein löytyä. Monet vuokraajat käyvät sen kesän, huonojen ilmojen tullessa ei vastata viesteihin, ja homma loppuu. Kyseessä maneesiton talli.
VastaaPoistaTällaista olen kanssa kuullut paljon tapahtuvan. Se on kurjaa.
PoistaKokemusta vuokraajista on sekä hevosenomistajan että vuokraajan näkökulmasta. Hevosenomistajana hinnoittelin vuokrauksen hieman alakanttiin oikeasta päivähinnasta, ajatuksena kannustaa tällä pitkäaikaisempaa sitoutumista ja omakustanteista valmennuksissa käymistä. Aina tehtiin myös kirjallinen sopimus ja vuokra maksettiin tilille kerran kuussa. Vain yksi vuokraaja taisi olla sellainen joka hyppäsi esteitä itsenäisesti, menoa en siis ollut rajoittanut millään tavalla mutta en toisaalta itsekään valmentautunut mitenkään super-ahkerasti. Jos tiesin valmennuksen olevan tulossa niin saatoin mainita mitä olisi hyvä tehdä tai buukata itselleni edelliset päivät. Joku kesä taisi olla sellainen kun oma menoni meni väkisin maastoiluksi eli juurikin sen Lauran mainitseman vaihtelevan liikunnan tarjoamiseksi, kun oli kaksikin muuta kentällä menijää (normaalisti oli yksi vuokraaja, ja toinen vuokraaja palasi koulusta kesäksi kotipuoleen ja oli innokas ratsastaja niin en hennonnut kieltääkään ;)).
VastaaPoistaNyt nuoren hevosen kanssa (ja vielä maneesittomalla tallilla) en osaa kuvitella etsiväni vielä pitkähköön aikaan vuokraajia. Joku luottoliikuttaja olisi kiva olla olemassa mutta haluaisin toisaalta itse ohjeistaa tekemisen. Nyt ratkaisuna on se että joku tallikavereista juoksuttaa junnuhepan kertaalleen jos en pääse moneen päivään paikalle. Ja kun hevoset ovat aamusta iltaan ulkona, niin ei ne ylimääräiset vapaapäivätkään niin haittaa. "Postimerkkitarhoissa" lyhyellä tarhausajalla olisi eri juttu.
Omat vuokrauskokemukset on ollu kyllä pelkästään positiivisia. Molempiin päädyin vähän vahingossa. Ensimmäisestä en mitään maksanut, kun olin omistajan liikutusapuna ja välillä ihan oikeena kätenä, sain oikeastaan käydä tallilla milloin halusin. Hevonen oli mulle sillon jo ennestään tuttu niin koitettiin yhessä omistajan kanssa viedä sitä ratsastuksessa eteenpäin, oli mulle ihanku oma hevonen, sain tehä sen kanssa mitä halusin. Välillä omistaja saatto soittaa että voitko huolehtia seuraavan viikon kokonaan hevosen liikutuksista, kun ovat lomareissulla tai miehen kaa menee työvuorot ristiin. Yhteistä aikaa meni vajaa kaks vuotta kunnes heppa myytiin.
VastaaPoistaNykyisen vuokraponin kanssa ollaan nyt puoltoistavuotta taivallettu. Sattumalta tämäkin, omistaja sattu joskus kiireellä yhtäaikaa tallille ja kysy vaa että osaatko ratsastaa, haluutko joskus käyvä liikuttaa ponin jos tulee tarve, ekan kerran käytiin tietty yhessä. Kirjalliset sopimuksetkin on tehny vuokraajien kanssa. Nykyään käyn tallilla 1-2krt/vko, päivät sovitaan aina erikseen, mahtava tapa tämmöselle liikkuvalle ihmiselle, ei tartte aina samoina päivinä olla paikalla. Tästä tapauksesta maksan pientä vuokraa, joka on minusta vähintäänkin kohtuullista. Mulla on jotakuinkin vapaassa käytössä kuitenkin hyvin koulutettu poni joka vie minua ratsastuksessa eteenpäin. Kaksiin kisoihinkin ollaan oltu menossa, kunnes neon peruttu :( Ehkä jokupäivä vielä :D
Molempien omistajien kanssa viestiteltiin aktiivisesti ja kerroin aina mitä olin hevosen kanssa tehny, miten oli menny ja muuta, nii minäki olisin halunnu tietää jos joku minun ponia ratsastas. Toisen kanssa sähköpostilla, nykysellä on tallipäiväkirja tallilla. Josta myös minä nään mitä muut on tehny ja voi suunnitella ratsastuksen sen mukaan. Kertaakaan en oo tallille jättäny menemättä jos on ollu kylmä tai vettä satanu, eihän senyt oo reilua ketään kohtaan, ulkona ei oo huonoa ilmaa, seon pukeutumiskysymys hei :D Tallimatkat on pääosin kulettu bussi+polkupyörä yhistelmällä, mopolla tai pyörällä. Mulle vuokrahevoset on ollu aina ihanku omia, joten kohtelu on sen mukasta (ylläpitoponikin mahtu vuosien varrelle). Kyllä sekin on semmone asia että vuokraajana hevosenomistajan luottamus pitää ansaita. En minäkään antas omaa hevosta ihan kenelletahansa vuokraajakokelaalle :)
Ugh, olen puhunut :)