Uintitekniikkaa hiomassa
Lähes kaikki ratsastusoppaat puhuvat, miten hyvä tukilaji uinti on ratsastukselle, joten aloitin vuoden alussa uintitekniikkakurssin. Tuskin olisin saanut mitään tällaista aikaiseksi ilman mieheni triathlon-innostusta ja sitä, että suoritin elokuussa hänen seuranaan Terässika- triathlonin Vantaan Kuusijärvellä. Silloin tajusin, että vaikka olen aina pitänyt itseäni hyvänä uimarina, voisi uinti varmasti olla helpompaa ja tehokkaampaa. Avovesiuinti isossa porukassa paljasti armottomasti uintitekniikkani puutteellisuuden. Jaksoin uida vapaauintia ensimmäiset 50 metriä (uitava matka oli 250 metriä), jonka jälkeen pärskin rintauintia maaliin toivoen, että olisin jo rannalla.
No, myönnetään, etten treenannut. Kesäisellä Saarenmaan-reissulla uin kyllä uimahallissa 300 metriä sillä aikaa, kun mies laski lasten kanssa vesiliukumäkeä, mutta sitä ei laskettane treeniksi.Myönnän, että olen joskus taipuvainen kärsimään kaikkivoipuuskuvitelmista samalla, kun innostun todella helposti. Jos on 15-vuotiaana uinut koulun uintijoukkueessa, ei kai ole järkevää
olettaa taitojen kantavan 35-vuotiaana suoritettavalle triathlonille. Hiljattain löysinkin itseni miettimästä, kiinnostaisikohan minua miekkailun harjoitteleminen? Sen jälkeen voisin ympätä itseni treenaamaan modernia viisiottelua! Ilmakiväärillä olen ampunut lapsena, joten luonollisesti hallitsisin sen nytkin, kuinkas muuten...
Koska hevosta ei ole eikä kilpailuihin oikein pääse, niin jossain olisi kiva päästä mittaamaan kehitystään. Uintitekniikan motivaattori on periaatteessa kuitenkin hevosissa, sillä haluan lisätä liikkuvuutta selkääni. Lisäksi on tosi mukavaa treenata kehonhallintaa veden kaltaisen elementin kanssa, koska sillä ei ole omaa tahtoa. Omaan kroppaan keskittyminen ilman liikkuvaa alustaa on aika rentouttavaa. Valmentautuminen ja henkilökohtaisen palautteen saaminen on toki aina mukavaa.
Tyttären uimakoulun aikana olen päässyt nyt pulikoimaan ihan kunnolla. Jouduin siirtymään kuntouimareiden radalta nopeiden uimareiden radalle, koska vapaauintitekniikka on kehittynyt niin paljon. Viime kerralla uin 1100m puolessa tunnissa.
Ja ne vaikutukset ratsastukseen ovat mielestäni jo näkyvissä. Olo on ryhdikkäämpi ja kroppa tuntuu liikkuvammalta. Ainoa miinus on siinä, että käännösten harjoittelemisesta tulee yhtä paha olo kuin jos joutuisi menemään pyörittävään huvipuistolaitteeseen.
Vanhuus ei tule yksin. Auttaisikohan ennen uintikurssia otettu pahoinvointilääke?
 |
| Lapsuuteni rakkaalla Frankie-ponilla oli uintitekniikka hakusessa. Se kävi kastautumassa, mutta ilman muita hevosia en saanut siltä vaadittua muuta eikä se tainnut koskaan oikeasti uida. Reippaasti se kuitenkin meni aina veteen. |
Koska hevosta ei ole eikä kilpailuihin oikein pääse, niin jossain olisi kiva päästä mittaamaan kehitystään. Uintitekniikan motivaattori on periaatteessa kuitenkin hevosissa, sillä haluan lisätä liikkuvuutta selkääni. Lisäksi on tosi mukavaa treenata kehonhallintaa veden kaltaisen elementin kanssa, koska sillä ei ole omaa tahtoa. Omaan kroppaan keskittyminen ilman liikkuvaa alustaa on aika rentouttavaa. Valmentautuminen ja henkilökohtaisen palautteen saaminen on toki aina mukavaa.
"On tosi mukavaa treenata kehonhallintaa veden kaltaisen elementin kanssa, koska sillä ei ole omaa tahtoa."
Tyttären uimakoulun aikana olen päässyt nyt pulikoimaan ihan kunnolla. Jouduin siirtymään kuntouimareiden radalta nopeiden uimareiden radalle, koska vapaauintitekniikka on kehittynyt niin paljon. Viime kerralla uin 1100m puolessa tunnissa.
Ja ne vaikutukset ratsastukseen ovat mielestäni jo näkyvissä. Olo on ryhdikkäämpi ja kroppa tuntuu liikkuvammalta. Ainoa miinus on siinä, että käännösten harjoittelemisesta tulee yhtä paha olo kuin jos joutuisi menemään pyörittävään huvipuistolaitteeseen.
Vanhuus ei tule yksin. Auttaisikohan ennen uintikurssia otettu pahoinvointilääke?
Kommentit
Lähetä kommentti