torstai 31. heinäkuuta 2014

Micklem-kokeiluja

Ovat kuulemma muotia nykyisin: micklemit. Olen ollut aikeissa ostaa Tintille uudet suitset ja jonkun verran hevosen pään hermotusasioita lueskeltuani (internetistä tietenkin ja tosi luotettavista lähteistä) aloin vakuuttua, että perinteiset turparemmin ovat vähintään itse Pirun suunnittelemia. Vaikka vähänpä minä siitä tiedän.

Lyhennettyä ratalaukkaa. Kuvav: Hanna-Mari Ågren

Herran haltuun taitaa iso osa mennä. Muotijuttuja, mutta kai kaikessa on joku pieni vinha peränsä, mikä muodin aiheuttaa. Ainakin muotoiltuja suitsia on tullut markkinoille entistä enemmän. Alunperin innostukseni uusiin suitsiin lähti luettuani muotoilluista niskaremmeistä. Sitten oli puhetta siitä, miten meksikolainen turparemmin antaa sieraimille enemmän vapautta. Sitten tuli micklemit. Jonna oli niitä kokeillut entiselle hevoselleen Brookelle, ja ystävällisesti lupautui minulle lainaamaan micklemit kokeilua varten.

Micklemit olivat käytössäni Alavudella heinäkuun alussa. Ratsastin Tinttiä niillä sekä sileällä että maastossa. Minulla ei ollut klipsejä kiinni missään vaiheessa, mutta estetunnilla minusta tuntui, että sain Tintin jotenkin paremmin teräväksi ja laukan säätely helpottui. Onko tässä sitten kiitos Hillevin ohjeiden vai uusien suitsien, en ole ihan varma. Teimme harjoitusta, jossa säätelimme laukkaa kolmen esteen suhteutetulla suoralla.

Tintti oli alkuun vähän ihmeissään, minkä näistä Hanna-Mari Ågrenin ottamista kuvista ehkä näkee. Mietin edelleen suitsien hankintaa, koska Tintti alkuihmetyksen jälkeen lakkasi mukeltamasta ja etenkin paluu vanhoihin suitsiin tuntui huonotavan ratsastusta. Ajatus micklemeiden kuolaimettomasta virityksestä viehättäisi sekin. Jos sinulle on ruskeat full- kokoiset tyhjänpanttina, tarjoa osoitteeseen ruuhkavuosiratsastaja (at) gmail. com


Laukan lyhentäminen epäonnistuu ja viimeinen hyppy lähtee liian kaukaa...


Ratsastaja kokoaa ohjia, koska antaa tietenkin hyväähyvyyttään ne pois esteen päällä, jotta hevosen olisi mukavampi venyttää...

…ja jatkaa seuraavalle esteelle. Hevonen mukeltelee kuolainta suussaan.

Laukan lyhnetäminen onnistuu, mutta kun tullaan oikein juureen, hevonen vetää itsensä vielä enemmän "eteen ja alas".

Kuvissa itse asiassa näkyy aika hyvin Tintin hyppytekniikka: se painaa hypyssä päänsä mielellään alas. Tämä valitettavasti saa minut jatkuvasti ratastamaan liian pitkällä ohjalla. Tässä on kuitenkin tapahtunut muutamia aika isoja oivalluksia heinäkuun aikana, mutta siitä lisää omana juttunaan.

Mickelemistä lisää täällä http://www.williammicklem.com/multibridle.html

Jonnan micklem-kokeiluista täällä
http://brookenelamaa.blogspot.fi/2011/12/micklem-one-o-one.html
http://brookenelamaa.blogspot.fi/2012/01/katsaus-micklemeihin.html


sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Tervetuloa täysihoitoon


Hevostallinetissä tallinpitäjät valittavat väsymystään ja hulluja asiakkaita. Tässä jokaisen tallinpitäjän käyttöön päiväkodista tuttu esitietolomake. Koskaan ei ole ollut näin helppoa seuloa kaiken maailman hulluja asiakkaita pois tallin pihaa kuluttamasta! Hevosethan ovat tunnetusti kaikki kivoja ja niiden takia hevosalalle on lähdetty, mutta pentele, kun niiden mukana tulee aina sekä omistaja että pari muuta mielenvikaista, joiden oikkuja joutuu kestämään ja sietämään.

TERVETULOA TÄYSIHOITOON!

"Täysihoidossa tehdään täysihoitosuunnitelma jokaiselle hevoselle. Tämä lomake on suunnitelman ensimmäinen osa. Täysihoidon työntekijät käyttävät tähän lomakkeeseeen kirjattuja asioita apuna tutustuessaan hoitamansa hevosen omistajaan ja tehdessään hoitosuunnitelmaa hevoselle.

Toivomme, että tulette ensimmäiselle tutustumiskäynnille ilman hevosta, jotta voitte rauhassa keskustella teille tärkeistä asioista yhdessä työntekijöiden kanssa. Sopikaa tutustumiskäynnistä henkilökunnan kanssa etukäteen ja ottakaa täytetty lomake mukaan ensimmäiselle tutustumiskäynnille."

Osa 1: HEVONEN

Hevosen nimi:
Omistajan nimi:
Hevosen muiden huoltajien nimet ja yhteystiedot:

Hevosen aiempi täysihoitopaikka:
Edellisen tallinpitäjän nimi ja yhteystiedot:
Mahdollisen suosittelijan nimi ja yhteystiedot:
Eläinlääkärin nimi:
Kengittäjän nimi (vai kulkeeko kengättä):

Mitä muuta syö kuin heinää ja kauraa:

Osa 2: OMISTAJA
(tarvittaessa joku muu täyttää)

Mistä olette kiinnostunut?
Mistä asioista pidätte?
Mistä asioista ette pidä?
Mitkä asiat pelottavat tai jännittävät teitä?
Mikä lohduttaa teitä pahan mielen yllättäessä?
Miten suhtaudutte uusiin aikuisiin ja lapsiin?
Miten käsittelette ristiriitatilanteita?

Ratsastus
1. Ratsastustottumukset ja tavat:
2. Mukavinta ratsastus on silloin, kun… (jatkakaa lausetta)
3. Epämieluisinta ratsastus on silloin, kun… (jatkakaa lausetta)
4. Jos noudatatte jotain erityistä ratsastusfilosofiaa, kertokaa siitä ja tavastanne soveltaa tuota filosofiaa

Lepo ja työnteko
1. Kuinka stressiherkkä olette asteikolla 1-10
2. Nukutteko riittävästi?

Muu ajankäyttö
Mihin käytätte sen ajan, jota ette vietä tallilla?
Pukeutuminen (hikoilee tai palelee helposti, tarvitsee apua pukemisessa, pukee itsenäisesti sekä hevosen että itsensä tms.)

Osa 3: AJATUKSIA TÄYSIHOIDOSTA

Ajatuksia ja tunteita täysihoidosta (odotuksia, luuloja, pelkoja yms)
Omistajan lähteisten ajatuksia ja tunteita täysihoidosta
Kuinka paljon uskotte tarvitsevanne konsultaatiota hevosenpitoon (arvioi tuntia/vko)
Miten yleensä järjestetätte hevosen hoidon silloin, kun se sairastuu tai jos ette itse pääse paikalle?

Alleviivatkaa itseänne parhaiten kuvaavia piirteitä:
hyväntuulinen, luottavainen, ujo, rauhallinen, omatoiminen, herkkä, rauhallinen, rohkea, voimakastahtoinen, vihamielinen, utelias, lyhytjännitteinen, ennakkoluuloinen, arka, sinnikäs, vilkas, huomionhakuinen, toiset huomioon ottava, vetäytyvä, harkitseva, aktiivinen

Millä muilla tavoin kuvailisitte itseänne?

Osa 4: YHTEISTYÖTOIVEET

Millä tavoin haluatte tehdä yhteistötä täysihoitopaikan henkilökunnan kanssa?
Mitä muuta haluaisitte tuoda esille?

Lomake säilytetään täysihoitopaikassa.

Päiväys __.___.20__                                Allekirjoitukset

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Ratsastuslehtibingo

Sosiaalisessa mediassa kiersi joskus Hevonpaska-bingoksi kutsuttu kliseisten sanojen bingoalusta, jonka avulla konsulttikielisten palavereiden seuraaminen tulisi hauskemmaksi. Lähes yhtä hauskasti voit ryhtyä lukemaan mitä tahansa kotimaista ratsastuslehteä. Ainakin seuraavat sanat löytyvät nopeammin kuin ehdit kissaa sanoa. Keksitkö muita?

Tavoitteellinen
Lupaava 
Peräänkuulutus
Monipuolinen
Määrätietoinen
Kovan linjan ammattilainen
Arvostettu
Legendaarinen

Hei me jyrätään!


keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Heppakeskustelu

Sen jälkeen kun tallimme seniori WD kuoli viime syksynä, olemme puhuneet aika paljon kotona kuolemasta. Tyttäreni on hiljattain alkanut miettiä, kuinka vanha on vanha. WD oli kuollessaan 27-vuotias ja sitä sanottiin vanhaksi. Äiti on 34, kuoleeko äiti siis kohta? Äitihän on vanhempi.

Olimme tulossa sunnuntaina liukumäkiostoksilta, kun takapenkiltä kuului taas tuttu kysymys.

- Äiti, kuka on kuollut?
- No WD kuoli silloin viime syksynä
- Miksi se kuoli?
- Koska se oli vanha.
- Miten se kuoli?
- Se ei enää jaksanut nousta ylös. Vanhat hevoset väsyvät.
- Onko Tintti vanha? Kuoleeko se kohta?
- On se vanha, mutta ei se vielä kuole.
- Mitä meillä sitten on, kun Tintti kuolee?
- Sitten meillä ei ole mitään eläintä. Ehkä me ostetaan uusi.
- Niin. Mikä eläin?
- Mikä olisi kiva?
- Heppa on kiva. Semmoinen, jonka nimi olisi Milla.
- Nimeä ei oikein voi päättää etukäteen. Mutta koon ja värin voi periaatteessa valita.
- Musta olis hyvä. Musta Milla.
- Aha. Iso vai pieni.
- Meidän liukumäki on kyllä aika pieni. Iso olis ollut liian iso. Tässä me voidaan hyvin laskea.

Se siitä puheenaiheesta sitten. Loppuunkäsitelty.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Äideille uudet paidat


Uskomattomat lähes sata arpaa jätettiin Äiti ratsastaa nyt - paitojen arvonnassa. Kiitos kaikille osallistuneille. Tuntuu sanoinkuvaamattoman upealta, että näin moni oli kiinnostunut paidoista! Ja olipa muutama jättänyt useammankin arvan, mikä oli sekin täysin sallittua.

On upeaa, että teistä monet ovat pysyneet mukana vuosikaudet. Tuntuu aina hyvältä lukea kommenttejanne sekä huomatta, että jotain tekstiä on linkitetty eteenpäin Facebookissa tai Twitterissä. Blogi syntyy lopultaa vain siten, että lukijat löytävät sen ja puhaltavat siihen hengen. Kiitos teille kaikille!

Arvonta suoritettiin niin, että jokainen sai toiveittensa värisen paidan. Pakkasimme paidat tänään paperiin ja kirjoitimme Tiinalle, Lauralle ja Mirkkalle kortit, joihin tyttäreni liimasi tarrat. Kaikki ovat ainakin alustavasti luvanneet lähettää kuvan itsestään hevosen selässä paita päällä, joten jäämme odottamaan kuvagalleriaa.

Ehdottomasti suosituin paitaväri oli pinkki. Olen harkinnut, että teettäisin näitä paitoja lisää, suurinpiirtein painatus- ja postituskuluilla eteenpäin myytäviksi. Ehkäpä väreiksi valikoituisi tällöin musta ja pinkki. Olisitko sinä kiinnostunut paidasta? Kenttäratsastusmielessä ja talvea vasten pitkät hihat voisivat olla hyvät.

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Alapääjuttuja, osa 2

Puhutaan alapääjuttuja on yksi blogini suosituimmista teksteistä. Lähes päivittäin joku googlettaa ratsastusta ja hankaumia alapäässä/nivusissa.

Tein viime viikolla pitkän uittoreissun hevosellani ilman satulaa. Jalkaani laitoin löysät typerät shortsit, joissa on paksu takasauma. Virhe. Todella paha virhe!


Koska Tintillä on iso säkä, joutuu sillä ilman satulaa ratsastaessaan tekemään ratkaisun siitä, haluaako tulla kipeäksi edestä vai takaa. Normaali ihminen valitsee satulan kanssa ratsastamisen, minä takapääni kipeyttämisen. Kun hevosen selässä joutuu tällöin istumaan hiukan taaksepäin nojaten, häntäluun päällä istuen, painaa vuosi vuodelta enemmän törröttävä hevosen selkäranka kivasti pakaroiden yläosaan.

Lämmin sää ei anna armoa parantumisprosessille. Bepanthen auttaa, mutta persus on kyllä ikävästi ruvella. Herää enää yksi kysymys: miksi en taluttanut hevosta kotiin, vaikka alunperin niin suunnittelin?

Tyhmästä päästä kärsii koko persus.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Äidit ratsaille nyt! Voita kesätreenipaita!


Haluatko sinäkin kertoa jälkikasvulle ja koko maailmalle, että äiti ratsastaa nyt? Paita on teknistä materiaalia ja erittäin mukava turvaliivin alla. Konepesu tapahtuu 30 asteessa. Kuukauden kokemuksella painatus kyllä kestää rumpukuivausta ihan hyvin. Paidan pesulapun ohje on kuitenkin paidalle ilman painatusta, joten suosittelen narukuivausta.

Värivaihtoehtoina ovat pinkki, valkoinen ja omenanvihreä. Paidat ovat kokoa M, jolloin paidan leveys rinnan kohdalta on 48cm (saumasta saumaan) ja pituus on 66cm (hartian korkeimmasta kohdasta helmaan). Älä kuitenkaan anna tämän seikan hämätä. Jos tarvitset isomman tai pienemmän paidan, keksimme varmasti jotain. Onnea arvontaan!





maanantai 14. heinäkuuta 2014

Ruma sana

Perkele. Aina välillä se lipsahtaa.

Nuoret osaavat kiroilla oikein sujuvasti. Ehkä se johtuu siitä, että aivot vielä kehittyvät eikä puhetta saada soljumaan ilman tilkesanoja. Aikuisen ihmisen puheessa kirosanojen tilkkeenomainen viljely kuulostaa keskenkasvuiselta. Aikuinen saa sanoa ruman sanan silloin, kun sille on oikeasti käyttöä.

Eli siis milloin? Esimerkiksi kun tipautat jotain painavaa paljaille varpaillesi. Kun kaapista tippuu säilyketölkki päähän. Silloin ei voi henkäistä, että voi hyvä Jumala. Se olisi ihan ponneton ilmaisu, jolla saataisiin ehkä aikaisiksi kaunis siirtymä kouluradalla. Maastoesteellä sitä seuraisi ohimeno. Maastoesteellä  ruma sana sanotaan niinku se on!

Ulkomaalaisten korvissa porkkana kuulostaa samalta kuin perkele. Suustani ei kuitenkaan tule ulos porkkanoita tilanteissa, jotka vaativat voimasanojen välitöntä käyttöönottoa. Tällainen tilanne on edellä mainittujen lisäksi ratsastaminen hevosella, joka keksii käyttää kaiken energiansa muiden hevosten liikkeiden tarkkailemiseen sen sijaan, että keskittyisi esteisiin. Kun hevonen ei tunnu etenevän missään askellajissa juuri mitään esteitä kohti, tietää taas ratsastavansa. Silloin tekee mieli syyttää alakertaa ja kirota sitä.

Juhuu! Katsokaa, miten pystyssä olen jo heti esteen jälkeen. Hiltsu jaksoi kärsivällisesti huomauttaa, etten päästä Tinttiä esteen jälkeen liian pitkäksi. Ja matka jatkuu terävämmin seuraavaa estettä kohti.
Yhtäkään kieltoa se ei ottanut, mutta vaadittiin kyllä parit voimasanat kaikilla esteillä. Hypättävät esteet olivat polun varrella, mutta Tintti oli niin huolissaan siitä, että joutui lähtemään pois muiden luota, ettei pystynyt etenemään sujuvasti edes niiden esteiden ohi, mitä emme olleet hyppäämässä. Se tulkitsi eteenratsastukseni olevan laiskaa ja antavan mahdollisuuden luistaa sivusta ohi. Ja Tinttihän ei sellaisessa tilanteessa lisää vauhtia mennäkseen ohi vaan hidastaa pysähtyäkseen. Se ei antanut ilmaiseksi yhden yhtä hyppyä.

Hevosella pitää olla esteen nähdessään tunne, että sen kannattaa aina hypätä. Hevoselle ei saa antaa mahdollisuutta miettiä, miten se pääsisi esteestä ohi vaan että miten se parhaiten ylittää sen. Olen myös oppinut hyppäämään jalat edellä enkä enää putoa niin herkästi.

Vielä kun osaisin sanoa porkkana. Tai olla ihan vain hiljaa ja ratsastaa.


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Valtuutuksia

Kun lähdin synnyttämään kuopustani, sovin tallillamme erään henkilön kanssa, että hän hoitaa kaikki hevoseeni liittyvät asiat sillä aikaa. Halusin olla varma, että parhaat mahdolliset päätökset hevoseni hyvinvoinnin vuoksi pystytään tekemään, jos jotain ikävää sattuu enkä itse pysty olemaan toimintakykyinen. Tuolloin oli liikkeellä jonkunlaista hevosinfluenssaa. Minulla oli aikaa järjestellä asioita, koska synnytys käynnistyi hiljalleen.

Lomalla otetaan iisimmin.

Muutamia kertoja vuodessa tulee edelleen hetkiä, jolloin ei välttämättä ole välittömästi tavoitettavissa, jos hevoselle sattuu jotain. Lomakausi etenkin on sellaista aikaa. Hetki sitten päätin, että yllämainittu valtuutus on syytä tehdä kirjallisena. Olemme kyllä sopineet asiasta suullisesti ajat sitten, mutta kirjallisena se on aina parempi. Jos olen tavoittamattomissa, hevoseni ei tarvitse joutua kärsimään ylimääräistä sen takia. Laadin seuraavanlaisen valtakirjan, jonka toimitin tallille.


VALTUUTUS

Tällä valtakirjalla valtuutan N.N:n tekemään hevoseni Quarantie (R95-1103) terveydenhoitoa koskevat  päätökset tilanteessa, jossa hevoseni tarvitsee välitöntä eläinlääkärin hoitoa ja minua ei kohtuullisessa ajassa pystytä tavoittamaan päätöksentekoa varten.


Aika, paikka ja allekirjoitus

Todennököisyys sille, että minua ei tavoitettaisi on toki pieni, mutta en halua, että hevoseni joutuisi kärsimään yhtään ylimääräistä. Oletko sinä tehnyt vastaavaa? Keneen sinä luotat niin, että uskot hänen tekevän tosipaikan tullen puolestasi mahdollisesti vaikeitakin päätöksiä?


maanantai 7. heinäkuuta 2014

Okay´s - Se Oikea Käsilaukku

Tämä teksti on toteutettu yhteistyössä Okay Style Oy:n kanssa.

(c) Erica Lilja
Eräs ystävä sanoi joskus uutta käsilaukkua etsiessään, että hänestä tuntuu, kuin hän jälleen etsisi itselleen puolisoa: oikeaa on vaikea löytää, mutta sitten kun sen löytää, sen toivottavasti tietää löytäneensä.

Viime keväänä hoksasin, että kaappeihini on kertynyt vino pino suuria laukkuja, joissa voin kuljettaa lähestulkoon pieniä poneja, mutta ei yhtään pelkän kännykän- tai lompakonmentävää pikkulaukkua. Kesäkuun alussa näin bussipysäkillä nuoren naisen, jolla oli pieni mintunvihreä käsilaukku. Se näytti samaan aikaan raikkaalta ja retrolta. Yleensä, jos kaupungilla näkee jollain jonkun kivan asusteen, sellaista ei löydä suin surminkaan mistään itselleen. Nyt kuitenkin oli toisin. Okay´sin valikoimasta valitsin tämän hevoskuvioidun pikkulaukun. Se on Horses in Daylight -mallistosta, jossa laukut ovat joko perinteisen ruskeita tai vaaleanvihreitä. Horses in Moonlight -malliston laukut ovat tummasävyisiä. Kaikki laukut on valmistettu Suomessa.

Tutustu koko mallistoon osoitteessa http://www.okays.fi. Mikä laukuista on sinun suosikkisi?

(c) Erica Lilja

(c) Erica Lilja

(c) Erica Lilja

"Okay Style Oy on vuonna 1987 perustettu naisten muotilaukkuja valmistava yritys. Laukkujen tuotemerkki on Okay´s. Toimitusjohtaja Sami Koivusen luotsaama perheyritys toimii Äetsässä. Yritys työllistää 2 perheenjäsenen lisäksi yhden ulkopuolisen työntekijän. Lisäksi alihankinta työllistää lähialueella n. 10 henkilöä. Laadukkaita ja ajattomia laukkuja myydään ympäri Suomen hyvin varustetuissa alan liikkeissä. Noin 70 % tuotannosta valmistetaan vientiin. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Norja ja Tanska."

Verkkokaupan ja kaikki tuotteet löydät osoitteesta www.okays.fi




sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Riparikirkkoon hevosella

"Körö-körö kirkkoon, papinmuorin penkkiin, ruskealla tammalla, kokomustissa vaatteissa..."

Kirkkoaidassa on kyllä vanhaa perua paikat, joihin hevoset laitetaan kiinni. Espoolaisratsu ei kuitenkaan seiso sidottuna, vaan tarvitsi kiinnipitäjän jumalanpalveluksen ajaksi. Evästä oli matkassa.

Tintin omat körttipastillit. Eivät vain taida kestää pitkään, kun käyttäjä ei osaa imeskellä.


"Oli kauniit alttaritaulut..." Alavuden kirkon kaunis alttari.

Jumala ei katso kirkkoväen kenkiä, mutta muu kirkkoväki katsoo. Seuraavalla kerralla muistan pestä kengät.



torstai 3. heinäkuuta 2014

Tien päällä

Traikussa oli gourmet-tarjoilu: vastaniitettyä heinää!

Eikä tarvinnut laittaa ikäviä kuljetussuojia. Näissä pystyi lepuuttamaan jalkaa ja nojailemaan traikun laitaan. Kuski oli ylpeä tarjoamastaan tasaisesta kyydistä, joka mahdollisti tämän.

Aika kätevä satulakaappi. Ei vie turhaa tilaa trailerista.


Huomenna Tintti pääsee jo laitumelle. Tänään aika meni tutustuessa. Aamulla se vielä huuteli perääni aitauksesta aina minut nähdessään, mutta huomisesta eteenpäin ei tarvitse enää olla yksin. Loppuu se huutelu.

Tintti ei näytä olvan kovinkaan ihmeissään tällä kertaa siitä, että  näkee minut monta kertaa päivässä. Enemmänkin se tuntuu ottavan kaiken ilon irti huomiosta samalla tavalla, kuin miten monilapsisen perheen lapset tekevät saadessaan olla yksin vanhempiensa kanssa: minä olen tässä, ole minulle läsnä. Rapsuta ja hoida.

Ja minähän rapsutan ja hoidan.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Luksusta

Yksi päivä meni pakatessa omia tavaroita. Toisen päivän pakkasin hevosen tavaroita. Kolmantena valmistin 12 kolmen ihmisen ruoka-annosta ja pakastin ne. En siksi, ettei kotona osattaisi laittaa ruokaa vaan siksi, että minusta on mukava rakastaa ruoalla: makaroonilaatikolla, italianpadalla, kinkkukiusauksella, pinaattiletuilla.

Olen 10 päivää kahden hevoseni kanssa. Se tuntuu niin luksukselta, että sillä jaksaa pitkään.

Täällä taas. Kuva on kesältä 2012.

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...