tiistai 12. elokuuta 2014

Vain ne voittavat, jotka osaavat hävitä

Sama laulu lauletaan aina arvokisojen jälkeen: suomalaiset huippu-urheilijat eivät menesty, koska he eivät sitten kestäneetkään odotuksista tulleita paineita. Olympialaisissa tehdään kauden huonoimmat tulokset, kun on niin vaikeaa olla mitalitoivo. Paitsi että se menestyy, jolla ei ole paineita. Musta hevonen laukkaa  helposti voittoon.

Urheilijan ja huippu-urheilijan ero on paineensietokyvyssä. Kahdesta samantasoisesta se voittaa, kumman pää kestää. Voitto menee sille, joka psyyke kestää häviämisen mahdollisuuden tuomaa ahdistusta. Jostain syystä meillä on tapana sanoa, että lähdetään hakemaan parasta suoritusta ja katsotaan mihin se riittää. Ei siis edes tavoitella voittoa!

Uuden- Seelannin Mark Todd ja Charisma voittivat kenttäratsastuksen olympiakullan kaksi kertaa peräkkäin: 1984 ja 1988. On vain yksi Sir Mark. Hän kesti paineet. Kuva sivustolta http://www.marktoddeventing.com/heroes.htm
En tietenkään sano, ettei omaksi ilokseen saisi kilpailla. Totta kai saa. Mutta jos kilpaileminen alkaa olla millään tasolla aikaa- tai rahaavievää, sitä pitää tehdä tosissaan. Puhumattakaan, jos sitä tekee ammatikseen. Ammattiylpeyttä pitää jokaisella olla: halua olla paras.

Voittaminen on helppoa. Se ei tarvitse suurtakaan paineensietokykyä. Häviäminen - tai epäonnistuminen yleensä - sen sijaan ei ole. Jotta pystyy taistelemaan voitosta, täytyy hyväksyä se, että voi myös epäonnistua. Se ei tarkoita riskillä pelaamista ja sinne tänne hutilointia, vaan tarkkaa laskelmointia. Luulen, että pokeriammattilaisilla voisi olla paljon annettavaa urheilijoille.

"Pokeriammattilaisilla voisi olla paljon annettavaa urheilijoille."


Kun suorituksesi ja tuloksesi on kiinni tulevista sekunneista, mitä mietit silloin? Sinun on pystyttävä etukäteen laskelmoimaan, mitä näden sekuntien aikana tulee tapahtumaan. Et voi läiskiä menemään miten sattuu etkä toisaalta ajatella, että voitolla ei ole mitään väliä. Joka sanoo, ettei voitto merkitse, valehtelee tai ei ole ikinä päässyt nauttimaan voittamisen tuomasta tunteesta. Voit saada vain sen, mitä olet valmis tavoittelemaan

Voittoa tavoiteltaessa tärkeää on käydä läpi sitä, miten suhtautuu tappioihin ja mitä niistä voi oppia. Ne auttavat tiellä kohti voittoa.  Jokaisella tulee omat rajat vastaan jossain, mutta mahdollisuuksien mukaan on syytä käydä katsomassa, missä ne rajat ovat.

Huippu-urheilussa on on aina kyse voitontavoittelusta. Kaikista ei ole huippu-urheilijoiksi, mutta useimmat meistä voivat kehittää itseään sillä tasolla, millä urheilevat. Ratsastuksessa menestykseen vaikuttavat huipputasolla myös se, millaisia hevosia on käytettävissä. Hyvälläkään hevosella ratsastaja ei silti pääse voittosijoille ilman vahvaa psyykettä.

Mitä tulee siihen, ettei suomalaisten huippu-urheilijoiden päät muka kestä paineita, voidaan kysyä vain yhtä asiaa: miksei paineensietokyvyn vahvistamisen hyväksi tehdä enemmän? Edelleen monen mielestä psyykkinen valmennus on turhaa.

*********
Suosittelen luettavaksi elämäkerrat
Mark Todd: The Second Chance
William Fox-Pitt: What Will Be
Mary King: The Autobiography

Edit 18.12.2015: 
Tähän aikaan vuodesta käyn töissä abiturienttien kanssa keskusteluja ammatinvalinnasta ja tulevaisuudesta. Usein keskustelemme aina lopulta siitä, miten uskaltaisi hakeutua alalle, josta kaikki hokevat, ettei sinne pääse kuitenkaan. Monet eivät tästä syystä edes uskalla sanoa ääneen, mitä haluaisivat opiskella. Ajatus ylioppilasjuhlien lukuisista kysymyksistä ahdistaa monia ihan oikeasti. Tiedättekö: tästä syystä ne vastaavat, etteivät ole vielä päättäneet, minne hakevat!

Mikä meitä vaivaa? Annetaan ihmisten pitää tavoitteensa ja unelmansa. Oli kyse sitten menestymisestä ammatillisesti tai urheilijana. Elämä opettaa meistä jokaisen näkemään, onko rahkeita vai ei. Seistään vierellä ja tuetaan toisiamme epäonnistumisen hetkellä ja kannustetaan kohti uutta yritystä.

9 kommenttia:

  1. Super hyvä teksti. Valitettavasti meillä Suomessa on kova lynkkausmeininki myöskin, ei uskalleta epäonnistua, kun ympäristössä olevat vieraatkin ihmiset tuomitsevat sinut epäonnistumisesta. Jos sanot, että haluat voittaa ja lähdet tavoittelemaan voittoa, niin sinulla täytyy oikeasti olla rohekutta ja psyyke tosi hyvin kohdillaan, koska samalla tuon sanoessasi tiedät, että pettymys epäonnistumisessa on entistä suurempi, kuin esimerkiksi sillä henkilöllä joka "menee tekemään vain sen parhaansa". Ratsastus on vaikea laji, joka vaatii monenlaisia taitoja, kuin vain sen taidon osata ratsastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma on usein niiden päässä, jotka lynkkaavat. Muiden epäonnistumisista voi heikkona hetkenä imeä elämänvoimaa itseensä. Sellaisia me olemme. :(

      Yleisö nyt aina sanoo, mitä sanoo, mutta olisi tosi tärkeää, että urheilija saisi tukea eikä haukkuja OMILTA tukijoukoiltaan. Että kun sitä voittoa tavoitellaan, sitä tavoittelee koko tiimi eikä urheilijaa jätetä yksin, jos voittoa ei tulekaan. Ja kun menestystä ei tule, sekin on esillä. Muutetaan asioita. Aina ei vika ole urheilijassa. Mutta kuka uskaltaa vaihtaa valmentajaa? KAikki valmentajat haluavat valmennettavan, joka tuo heillekin sulan hattuun!

      Perinteisestihän voitot ovat kansallisia voittoja, mutta tappiot urheilijan itsensä nieltävissä. En tiedä, miksi tämä on alkanut minusta tuntua yleisesti sellaiselta suomalaiselta tappiomielialalta, joka vaikuttaa kaikkeen urheiluun ja urheilumenestykseen. Koulutermi olisi puhua alisuoriutumisesta, mutta en halua käyttää sanaa, joka jollain tapaa oikeuttaa saamattomuuden.

      Ei kukaan halua nuolla haavojaan yksin. Miksi tavoitella korkealle kuuseen, jos ei ole turvaverkkoa ottamassa vastaan, jos kapsahtaakin kohti katajia?

      Isälläni oli aina tapana sanoa, että "sitä harmittaa eniten, kenelle vahinko sattuu." Että uutta kohti aina vaan. On tietysti tilanteita, jolloin voi tehdä oman personal best -suorituksensa ja olla tyytyväinen, vaikkei olisikaan hyvillä tuloksilla, mutta se taas ei ole sama asia kuin voitosta taisteleminen.

      Jos haluat olla alasi huippu, sinun pitää haluta voittaa niin kovasti, että kestät mahdolliset vastoinkäymiset.

      Poista
    2. Ja tuohon viimeisen lauseen perään piti vielä lisätä se, että entäpä jos ajattelun kääntäisi ylösalaisin? Ei ajattelisi tappioita tappioina tai häviöinä? Ne olisivatkin vain tuloksia matkalla kohti voittoa? Sanoisit reilusti ääneen, että voittoa kohti mennään.

      Jos joku nauraa, että häviö tuli. No, jos tuli, tiedät sen itsekin. Mitään sellaista ihmiset eivät pysty sanomaan, mitä et jo itse tietäisi. Mutta jos häpeät häviötäsi/tappiotasi, olet hävinnyt koko pelin.

      Poista
    3. Hyvä määrä fiksuja ajatuksia, sopii lajiin kuin lajiin! Varsinkin minuun iskee tuo "Ei ajattelisi tappioita tappioina tai häviöinä? Ne olisivatkin vain tuloksia matkalla kohti voittoa? Sanoisit reilusti ääneen, että voittoa kohti mennään."

      Siinähän se totuuden siemen juuri on.

      Epäonnistumisista lynkkaavat ja pilkkaavat yleensä eniten juuri ne, jotka eivät ole tavoitelleet mitään vastaavaa itse. Nurkista on helppo huudella, jos ei itse edes yritä.

      Se on muuten jännä, miten suuri vaikutus omaankin suoritukseen on sillä, miettiikö
      olevansa luokassa, jossa voi oikeasti pärjätä - vai jossain niin paljon parempien keskelle, että mitään saumaa ei ole. Että "lähtee vaan tekemään sitä omaa suoritustaan".

      Poista
    4. Ja sitten toiset eivät vain ymmärrä, mitä kilpailevien ihmisten päässä liikkuu. Panokset ovat myös ihan eri tavalla korkealla silloin, kun kyseessä alkaa olla elinkeino.

      Poista
  2. Kiva kirjoitus ja kiitos kirjasuosituksista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minä rakastan elämäkertoja. Erityisesti ratsastajien. VAikka täytyy tunnustaa, että luen ihan kenen tahansa elämäkertaa mielelläni.

      Poista
    2. Olin täysin missannut noi kirjat. Rakastan myös elämäkertoja ja erityisesti urheilijoiden. Armstrongin ja Agassin ovat ihan huippuhyviä:)

      Poista
    3. MInulla on lisäksi paha tapa kerryttää kotin kirjastoa. Lapsuudessä käytin paljon maakuntakirjastoa, mutta Espoossa se on aina niin hankalassa paikassa, että paha tapani on ostaa kaikki kirjat omaksi. Nyt se ehkä vähän vähenee, kun Amazonin super saver delivery ei enää ole voimassa Suomeen.

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...