sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Terässika ja ihmisten ruokinta

"Tuulipuvun tuolla puolen jossain on maa…"** 
Juhannussunnuntaina 5km:n lenkin jälkeen. Sataa.
Vuosi sitten olin mieheni kisagroomina Vantaan Kuusijärvellä järjestettävässä Terässika-kisassa. Sanoin sen jälkeen miehelleni, että nyt kun en voi Tintin kanssa kilpailla, voisin seuraavana vuonna ottaa itsekin osaa Terässikaan.

Ajatus triathlonista on jollain tapaa kiehtonut 90-luvulta alkaen, jolloin luin jostain naistenlehdestä jutun Katariina Ebelingistä. En kuitenkaan ollut ikinä ollut kiinnostunut juoksemisesta, joten kaikki jäi ajatuksen tasolle. Kun esikoisen syntymän jälkeen innostuin lenkkeilystä ja etenkin kun mieheni innostui triathlonista, tuli mieleen, että mikä nottei.

Olimme heti alkuvuodesta yhteydessä personal traineriin, joka teki meille treeniohjelmat. Omalta osaltani koko kevät meni kuitenkin sairastellessa. Alkuun flunssaa ja sitten minulta katkesi solisluu. Meni into ja rapistui kunto. Ärsytti. Ja ne viimeiset raskauskilotkin pysyivät sitkeästi. Töihinpaluu äitiysloman jälkeen osoittautui yllättäen todella raskaaksi. En oikeasti jaksanut tehdä muuta kuin ratsastaa.

Toukokuussa tuli sitten musertava tieto, että mieheni jäi Terässika-kisasta rannalle. Minä sen sijaan olisin päässyt mukaan. Koska en missään nimessä halunnut osallistua kisaan yksin, oli tosi hienoa, että paikka järjestyi lopulta meille molemmille. Elokuun puolivälissä ollaan tosipaikan edessä!

Nyt yritän käydä lenkillä kolmesti viikossa, joskin se kolmas on tällä hetkellä kalenterissa vain, jos siihen jää aikaa. Ensi viikolla ohjelmaan tulee mukaan tallille pyöräileminen. Se on 16km suuntaansa. Vaihtojakin pitäisi treenata ja uimaan ehtiä, tosin sitä pidän kaikista näistä rasteista helpoimpana juttuna. Olen ollut siinä aina luonnostaan hyvä. Viime kesänä treenasimme avovesiuintia mieheni kanssa Lappeenrannassa Myllysaaren uimarannalla, missä siihen on hyvät treeniolosuhteet. Viikon päästä lähden riparinpitoon, joten riparin aikana toivon löytäväni ratsastamisen lisäksi hyvin aikaa myös muulle treenaamiselle.

Isoin muutos, minkä tein ruokavaliooni joitain viikkoja sitten, oli kaiken sokerin, leivän, pastan ja muun jauhosta valmistetun poisjättäminen. Vatsani tuntuu olevan ensimmäistä kertaa vuosiin kunnossa. Minulta testattiin lukioikäisenä monia juttuja, mutta mitään ei löytynyt. Puhuttiin hiivasyndroomasta, mutta koska yleinen uskomus tuntui olevan, että se on sairaus, jota esiintyy ainoastaan korvien välissä, en sitä kauheasti miettinyt. Sen hyväksyin jo kauan sitten, että sokeri ja vaaleat leivät turvottavat ja niitä olen yrittänyt välttää. Mutta kun olen rakastanut ruisleipää, tummaa pastaa jne. on ollut tavallaan raskasta hyväksyä, että ne eivät välttämättä sovi vatsalleni ollenkaan.

Kun rupesin tarkkailemaan myös sokereita, tapahtui sekin jännittävä asia, ettei mitään makeaa pian edes tehnyt mieli. En usko silti, että ryhtyisin täysin puritaaniksi ruokavalioni suhteen. Sitä paitsi juhannuksena nyt tuli juotua muutama olutkin. Sen kuitenkin tuntee vatsassa. Leivän pupeltamisen olen nyt kuitenkin päättänyt jättää, sillä näin on hurjan paljon parempi olla. Sanoivat viralliset suositukset sitten mitä tahansa. Ehkä tärkeintä on kuunnella omaa kehoaan. En ole ollut nälissäni eikä hiilareiden vähentäminen ole vienyt minulta lihaskuntoa. Olen lisännyt ruokavaliooni proteiinia ja rasvaa. Vihanneksia olen aina syönyt varmasti yli suositusten, mutta nyt syön niitä vieläkin enemmän.

Aika usein hevosten kanssa unohtuu omasta itsestä huolen pitäminen. Ehkä minun pitäisi lisätä chiaa myös omaan ruokaani? Tintin aloitti juuri ruusunmarjakokeilut. Minä en ole saanut ostettua itselleni edes vitamiinipurkkia sen jälkeen, kun lopetin syksyllä kuopuksen imettämisen.

Jotenkin masentavan klassista.

*******************

P.S. Terässika-kisassa on seuraavat osiot: uintia 250 m, pyöräilyä 10 km, juoksua 3,5 km, ja kaiken päälle litra olutta. Huomioitavaa on, että tallilla valmentajani on huolissaan siitä, miten selviän oluesta. Mieheni sen sijaan uskoo, että siitä selviän mainiosti. Itse en tiedä. Ehkä sitäkin pitäisi treenata? Ja varata aikaa vatsan turvotuksen laskemiseen.

**Kuvatekstin sitaatti on Ismo Alanko Säätiön kappaleesta Tuulipuvun tuolla puolen

6 kommenttia:

  1. Ihana sikakisa :), mulla tuo stoppaisi juoksuun (ikuinen inhokki, paitsi lyhyet matkat) ja oluen juontiin. Joskus nuoruudessa suoritettu oluen yliannostus aiheuttaa kuvotuksen tunteen jo pelkästä hajusta. Onneksi hevosista ei ole vielä saanut yliannostusoireita!
    Itse olen liittynyt Fitfarmin ratsastajan dieettiryhmään, ensi viikon alusta lähtien menee ruokailut ja liikunnat uuteen uskoon. Saa nähdä miten käy.
    Tsemppiä Terässika-kisaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo dietti voisi toimia kyllä hyvin. :)
      Juoksemisessa ihanaa on se vaihe, kun se alkaa tuntua kevyeltä. Sitä ennen se yleensä tuntuu raskaalta. Noin puoli tuntia...

      Poista
  2. Pakko mielenkiinnosta kysyä, mitä syöt aamulla?
    Leipä, puuro, murot, myslit nyt kun periaatteessa kaikki ovat kuitenkin samaa kastia, eli viljatuotteita.
    Itse yritin pitkään syödä aamuisin puuroa, mutta siitä saatu kylläisyydentunne häviää todella nopeasti ja töissä pääsen ensimmäisen kerran yleensä välipalalle vasta 3-4h aamiaisen jälkeen, jolloin tuntuu jo siltä että jalat tärisevät alhaisesta verensokerista. Jostain syystä itselläni 2 palaa ruisleipää päälyksineen riittää paljon pidemmälle. Vaihtoehdot viljatuotteille taas tuntuvat olevan mahdottoman rasvaisia. :( Joku ravintojuttuihin paremmin perehtynyt ystäväni sanoi että aamiaisen olisi hyvä sisältää proteiinia ja lounaan hiilihydratteja, mutta mistä niitä proteiineja aamiaiseen teet ilman karmaisevaa rasvapommia?

    Mutta siis asia takaisin raiteelle: mitä syöt aamulla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syön useimmiten kananmunia tai rahkaa. Joskus rasvaisempaa jogurttia. Homma on niin, että jos ei syö kauheasti hiilareita, täytyy syödä jotain, mikä pitää nälkää. Rasva pitää nälkää, joten vaihtamalla rasvaisempiin maitotuotteisiin, saa enemmän täytettä vatsalle.

      Poista
    2. Näin se taitaa mennä joo. Töissä porukalla onkin kauhea rahkabuumi. Jääkaapin hyylyt notkuvat akkain rahkapurkeista. Itse en vain valitettavasti ole keksinyt sitä kyytipoikaa jonka kanssa saisin moisen tuotteen kurkustani alas XD

      Poista
    3. Kokeile cashew-pähkinöitä. Hunajakin on hyvää, jos nyt ei ihan karmeita määriä sitä siihen lätki päälle. Toisaalta, jos jättää muut makeat pois, alkaa rahka ja maustamaton jogurttikin pian maistua makealta. Eri rahkat on myös eri makuisia, vaikka maustamattomia ovatkin.

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...