Pidän huolta hevosestani

Kirjoituskilpailu hevosen hyvinvoinnista

Tärkeintä hevosenhoidossa on ennaltaehkäisy, tarkoituksenmukaisuus ja maalaisjärki. Viimeksi mainittu tosin on kuin huumorintaju: kaikilla mielestään on sitä riittävästi, muilla taas ei juuri ollenkaan.

Vierastan muotivillityksiä ja turhaa tököttien läträämistä. Minulla on onni pitää hevostani tällä hetkellä talliolosuhteissa, joissa otetaan huomioon hevonen hevosena. Näitä ovat lauma, lähes vapaa heinä sekä monipuoliset liikkumismahdollisuudet. Tunnistan itsessäni sen, että hevosta tulee hoidettua tallikulttuurin mukaisesti. Hevoseni kotitallissa asuu paljon hyväkuntoisia vanhoja hevosia, joista jotkut ovat kiertäneet maailman vaativimpia kanssa. Tältä pohjalta on hyvä peilata omaa hevosenpitoaan.

Perusolot

Tintti tarhaa laumassa 6 tuntia päivässä ja saa syödä heinää ulkona. Hevosellani on karsina, mistä se saa päänsä ulos käytävälle. Sillä on lähestulkoon vapaa heinä, jonka se syö heinähäkistä eikä täten saa hotkaistua kaikkea kerralla.

Kengitys huomioi vuodenajat. Hevonen klipataan, mikäli turkki cushingin taudin takia tekee olemisesta tukalaa. Käytännössä tämä tapahtuu 2-3kk välein ympäri vuoden. Tämän takia hevoseni saa talvisaikaan päälleen loimen. Mikäli se ei tarvitsisi näin kipeästi klippausta, antaisin sen olla loimetta.

Ruokinta

Tintti saa kauraa, minkä lisäksi se saa kauratonta Marstallin Haferfrei- mysliä. Sillä on karsinassa suolakivi, mutta suolaa lisätään kesäaikaan myös ruokaan. Tarvittaessa se saa myös elektrolyyttejä. Päiväsaikaan sitä ilahdutetaan porkkanoilla ja kesällä sille annetaan ainakin vielä toistaiseksi vihreää. Märkänä ruokana se saa greenline-fiberline- seosta iltaisin. Tässä yhteydessä annan myös chia-siemeniä. Vitamiinina sillä aloitetaan tauon jälkeen taas Chevinal plus. Sen lisäksi se saa kalkkia.

Heinänä Tintti saa sekä kuivaheinää että esikuivattua säilöheinää. Ratsastuksen jälkeen se palkitaan poletilla, eli heppanamilla.

Cushingin taudin takia Tintillä on pergolidilääkitys, mutta sen ruokintaa tarkkaillaan, sillä cushingin tautiin liittyy suurempi kaviokuumeriski. Toistaiseksi sillä ei ole ollut ensimmäistäkään kaviokuumetta. Nyt olen alkanut syöttää sille myös munkinpippuria, jonka pitäisi tehota joihinkin cushing-oireisiin, ensisijaisesti karvankasvuun. Toistaiseksi rehu ei ole erityistä seniorirehua, koska Tintti tuntuu saavan pureskeltua peruskauransa kuten ennenkin.

Terveys

Haluan mieluummin ennaltaehkäistä kuin hoitaa turhaan. Uskon, että pitkähkö kävelyttäminen ennen ja jälkeen suorituksen on tärkeämpää kuin erilaiset rentouttavat tökötit. Nämä eivät tietenkään sulje toisiaan pois. Pyrin kylmäämään jalat raskaamman treenin jälkeen jääsuojilla. Käytän myös linimenttiä. Tärkeintä on kuitenkin kävely ja se, että liikkuminen tapahtuu oikealla tavalla.

En pese hevosta turhaan. Jos jalat ovat mutaiset, toivon voivani antaa niiden kuivaa, jotta voin harjata mudan pois. Vaikka klippaan hevoseni, en koskaan klippaa sen jalkoja. Vuohiskarvojen tehtävä on suojata herkkää vuohiskuoppaa. Kesällä saatan viilentää hevostani vesiletkulla, mutta päästän sen usein siihen perään piehtaroimaan. Raskaamman treenin jälkeen piehtarointi on parasta lihashuoltoa.

Tintti raspataan nykyisin noin 9kk välein. Väliä on lyhennetty iän myötä, vaikka toistaiseksi vuosikin tuntuisi riittävän. Samalla kerralla rokotetaan. Uudet kengät se saa sen mukaan, miltä vanha kengitys näyttää.

Joissain vaiheissa Tintti on saanut säännöllisemmin akupunktiota, mutta nyt se on jäänyt. Hierontaakin se on saanut, mutta ei se ole koskaan ollut jumissa. Sitä on hierottu lähinnä sen oman mukavuuden vuoksi.

Tintillä on laaja eläinlääkärivakuutus, joka korvaa cushinglääkityksen. Olen silti päättänyt, että jos Tintti sairastuu vakavasti, sen ei enää 19-vuotiaana tarvitse joutua kärsimään pitkistä kuntoutusjaksoista, vaan se pääsee vihreille laitumille.

Liikunta

Tintti on 19-vuotias, mutta se työskentelee kolmena päivänä viikossa sileällä, hyppää kerran ja maastoilee loput. Se on hyvässä kunnossa, koska sitä ei ole koskaan jätetty seisomaan eläkehevoseksi tai aitauksen koristeeksi. Pidän tärkeänä monipuolista hevosen kunnon ylläpitävää liikuntaa. Sileän työskentely pitää sisällään paljon taivutuksia, kuten voltteja ja kiemurauria, sekä väistöjä, jotka pitävät jäykkyyden poissa. Liikunta ei kuitenkaan ole kohtuuttoman rasittavaa. Esimerkiksi puolentoista tunnin liikkeelläolosta kolme varttia saattaa olla kävelyä pitkällä ohjalla, useimmiten maastossa. Saatamme kävellä banketteja ylös ja alas tavallisen ratsastuksen päätteeksi tai alkajaisiksi. Ne pakottavat hevosen katsomaan jalkoihinsa ja vähän venyttämäänkin.

Tintti liikkuu kaikenlaisilla pohjilla. Sitä ei laiteta ravaamaan pitkiä matkoja kovilla hiekkateillä, mutta kyllä niilläkin ravataan. Minulle on opetettu, että kun hevonen varsasta asti liikkuu myös kovilla pinnoilla, sen nivelpinnat vahvistuvat ja sen jalat kestää paremmin monenlaista kulutusta. Kenttä- ja matkaratsastushevosia valmennetaan tätä silmällä pitäen. Siksi sellaisen ostaminen on hevosen jalkahyvinvoinnin takia turvallisempaa.

Hyppääminen tapahtuu kohtalaisen pienillä esteillä, kesäaikaan myös maastoesteillä. Tehtävät eivät ole enää korkeita, mutta haastavia kyllä, ja Tintti tekee niitä mielellään. Ikä otetaan huomioon esimerkiksi muuttamalla sarjavälejä sille sopivimmiksi. Maastoilu on välillä reipasta ja välillä letkeää hölkkäilyä. Kerran viikossa talutan sitä maastossa tunnin. Toimin sille kävelykoneena ja saan itse liikuntaa. Välillä juoksemme yhdessä.

Varsinaisia seisontapäiviä on vain satunnaisesti, mutta ratsastajaa se ei tarvitse kantaa selässään joka päivä. Neljävuotiasta tytärtäni ei vielä lueta varsinaiseksi painoksi. Hänen ratsastusvuoronsa osuukin usein hevoseni vapaapäivään.

*********************************

Kilpailussa voi voittaa hyviä palkintoja. Käy katsomassa ohjeet Laukon hevoskuntoutuksen sivuilla 

Haastan kilpailuun mukaan seuraavat blogit.

Jonna - Mågen elämää
Tiia - Voitto kotiin
Susanna - Puoliverinen Prinssi
Emmy - Emmy ja ponikaverit
Sanna - Tuoltaa saapuu Charly