torstai 17. huhtikuuta 2014

Masentunut hevonen ja mielenvikainen omistaja

Hevoseni lauma hajosi, kun karsinanaapurit vietiin kaikki tahoilleen pois lyhyen ajan sisällä. Ainoa laumaan jäljelle jäänyt hevonen ei ole koskaan ollut Tintin suurimpia ystäviä.

Lauma oli kasassa vielä silloin, kun solisluuni katkesi. Sairauslomani ensimmäisen viikon aikana Tintti alkoi jättää greenline-fiberline -mössöään syömättä. Kun viimeinenkin vanhan lauman jäsenistä oli viety pois, Tintin ruokahaluttomuus siirtyi väkirehuihin. Se on aina ollut vähän nirso, mutta tätä ei sentään ole ennen tapahtunut. Aikaisemmin se on tehnyt selväksi, että kaurat ja mössöt pitää olla erillään ja porkkanat lattiatasossa, ei ruokakupissa. Jos ne on erehdyksissä laitettu ruokakuppiin, ne on heiteltävä välittömästi pitkin karsinaa.

Sektoriruokailija
Kaura alkoi kuitenkin maistua vähän paremmin, kun keksin sulkea Tintin vieressä majailleen ponin karsinan yläluukun. Tintti sai ruokarauhan ja keskittyi syömään sen sijaan, että koulutti uutta ponia. Päätimme yrittää, josko ratkaisu löytyisi mössöjen koostumuksen muuttamisesta: pelkkää fiberlinea näin alkuun. Nirsoilu ja erityisesti ruokien sektorointi tuntui minusta vuosia sitten järjettömältä, mutta mieskin tuntui silloin puolustavan hevosta:
- No laitatko muka itse salaatin siihen kaiken lämpimän ruoan päälle?

Viime viikolla tallilta lähtiessäni päätin vielä käydä sanomassa naapuriponin omistajalle, että anteeksi kun suljin ponisi karsinaan, mutta kun hevoseni taitaa olla masentunut laumansa hajoamisesta eikä ole oikein syönyt hyvin tässä viime aikoina. Että sitä jotenkin häiritsee se ponisi tuttavallisuus ja että se on muutenkin niin tarkka, miten sen ruoka on siellä kupissa. Ettei saa niinku sotkea.
- Joo, ei se mitään, poninomistaja sanoi hymyillen.

Kotiin ajaessani mieleeni tuli, että minun täytyi kuulostaa mielenvikaiselta. Eikös se usein mene niin, että suurin osa hevosten kummallisuuksista on omistajien korvien välissä?

P.S. Tintti lienee kyllästynyt rehuihinsa. Nyt maistuu kaurat ja myslit ihan normaalisti, mutta mössöt ei. Sen sijaan ihan pelkkä vehnälese kelpasi. Onkohan vanha rouva todennut, että melassileikkeet ja sinimailaset ovat liikaa sen linjoille?

2 kommenttia:

  1. taa on ihan normisettia meilla. Nuorempi ruunani aina jattaa ruuat syomatta, jos jokin vahankin muuttuu. ULkona oli meluisa rekka ruoka-aikaan - en syo. Naapuri oli poissa - en syo...omistaja oli poissa...en syo...graahh....toinen hevonen on taas etta 'soisin kivia kiitos'. Kai ne on samanlaisia kuin ihmisetkin. Mulla on molemmilla ruunilla mieliruokana Cavalorin Strucomix senior ja saapa olla aika ihme polle joka ei syo tata meinaan se haisee niin hyvalta etta jopa mina harkitsisin...

    VastaaPoista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...