Pidä pipostasi kiinni, Anniina!
90-luvun alkupuolella pipon päähän laittaminen olisi saanut levikset repeemään. Joitain vuosia myöhemmin pipo kuului grungeen, sittemmin hoppareille. Minulla oli pakkasesta punaiset korvat ja laskettelurinteessä Bula-hattu.
Viime talvena tunsin todella olevani so last millenium, kun itseäni toistakymmentä vuotta nuorempi nainen asetteli päähäni pipoa siten, ettei se enää näyttäisi täysin idiootilta, kuten väitin. Kun katsoin itseäni peilistä uuden piponi kanssa, ajattelin, että ero olisi ollut sama kuin jo 90-luvulla olisi jättänyt lippiksen lipan taivuttamatta kaarelle. Nykyisin ne kuuluu pitää suorana, mikä näyttää minusta edelleen todella typerältä.
Sitä en ymmärrä edelleenkään, että nykyisin päätä pitää hauduttaa pipossa koko ajan. Jos 20 vuotta sitten en ymmärtänyt laittaa pipoa päähäni pakkasella (laitoin kotoa lähtiessä, mutta nurkan takana pistin sen laukkuun), nykyisin en ymmärrä, miksi sitä pidetään päässä säällä kuin säällä. Hevonen ei tarvitse koko ajan loimia eikä ihminen pipoa.
Koska naamassani on sekä finnejä (vielä!) että ryppyjä - mikä sinällään on täysin epäreilua - , uskaltaudun leikkimään trendikästä. HorseCareCornerin hyllystä löytyi minulla täydellinen Tintti-pipo. On blingiä ja kaikkea. Pipon voisi teettää millä tahansa haluamallaan kuvalla, mutta nyt ei tarvinnut ryhtyä logonvalmistushommiin, mitä olin ajatellut.
Tämä saisi mun levikset repeemään, jos ne ei olisi revenneet jo 90-luvulla. Silloin ne revittiin itse. Oli muodikasta. Nyt minut on päivitetty. Ulkokäyttöön.
Viime talvena tunsin todella olevani so last millenium, kun itseäni toistakymmentä vuotta nuorempi nainen asetteli päähäni pipoa siten, ettei se enää näyttäisi täysin idiootilta, kuten väitin. Kun katsoin itseäni peilistä uuden piponi kanssa, ajattelin, että ero olisi ollut sama kuin jo 90-luvulla olisi jättänyt lippiksen lipan taivuttamatta kaarelle. Nykyisin ne kuuluu pitää suorana, mikä näyttää minusta edelleen todella typerältä.
Sitä en ymmärrä edelleenkään, että nykyisin päätä pitää hauduttaa pipossa koko ajan. Jos 20 vuotta sitten en ymmärtänyt laittaa pipoa päähäni pakkasella (laitoin kotoa lähtiessä, mutta nurkan takana pistin sen laukkuun), nykyisin en ymmärrä, miksi sitä pidetään päässä säällä kuin säällä. Hevonen ei tarvitse koko ajan loimia eikä ihminen pipoa.
Koska naamassani on sekä finnejä (vielä!) että ryppyjä - mikä sinällään on täysin epäreilua - , uskaltaudun leikkimään trendikästä. HorseCareCornerin hyllystä löytyi minulla täydellinen Tintti-pipo. On blingiä ja kaikkea. Pipon voisi teettää millä tahansa haluamallaan kuvalla, mutta nyt ei tarvinnut ryhtyä logonvalmistushommiin, mitä olin ajatellut.
Tämä saisi mun levikset repeemään, jos ne ei olisi revenneet jo 90-luvulla. Silloin ne revittiin itse. Oli muodikasta. Nyt minut on päivitetty. Ulkokäyttöön.
Kommentit
Lähetä kommentti