maanantai 3. helmikuuta 2014

Kun tamma on oriillaan

Mummoni jäämistöstä löytyi pieni kirja. Se on oppikirja, jota mummoni käytti karjakkokoulussa. Kirja on päivätty 12.4.1930. Viimeiseltä sivulta löytyy päivämäärä, jolloin mummoni oli saanut sen luettua: 16 pv huhtikuuta v.1930.

Mummo kävi karjakkokoulunsa Viipurissa. Minulle mummo kertoi, miten joku oli Viipurissa juossut saunasta suoraan järveen uimaan ja kuollut, ja että miten vasikka oli jouduttu leikkaamaan palasiksi emänsä vatsaan, jotta lehmän henki saatiin säästettyä. Ajattelin, että mummo on taitava.

En ole koskaan nähnyt varsan syntyvän. Sen sijaan olen nähnyt alle vuorokauden ikäisen varsan. Samaan syssyyn olin tilanteessa, josta mummoni oppikirja kertoo seuraavaa:

"Tamman kiima-aika on hyvin vaihteleva. Useimmat ovat sitä mielipidettä, että se kestää 5-8 päivää ja on selvin 2:lla vuorokaudella, mutta voi myös kestää 8 päivää. Jalorotuiset tammat ovat kauemmin aikaa suodillansa kuin maatiais-rotuiset, imettävä tamma on ainoastaan jonkin päivän. 5-9 vuorokautta varsomisen jälkeen on tamma orillansa; vaikka kiimamerkit eivät olisikaan silloins elvät, tulee tamma nyt astutettaessa tiineeksi varmemmin kuin muulloin. Jos hedelmöittyminen ei tapahdu silloin, ilmaantuu kiima uudelleen 9 päivän perästä ja sen äjlkeen joka kolmas taikka useammin joka neljäs viikko."
Kesällä 2008 minulla oli tärkeä tehtävä. Ponitamma oli vastikään varsonut ja se haluttiin astuttaa uudelleen. Minun tehtäväni oli lämmittää pikalähetyksenä tullutta spermaa. Seisoin tallissa putkilot käsissäni. Eläinlääkäri struuttasi lämmittämäni ainekset tamman sisään ja käsi kainaloa myöten tamman sisällä vispaten nauroi, että sitten sekoitetaan!

Siitä ei tullut varsaa. Harmi, sillä muuten olisin voinut lisätä ansioluettelooni merkinnän: spermanlämmittäjä, kesä 2008. Olisi melko masentavaa laittaa, että huono spermanlämmittäjä.





4 kommenttia:

  1. Tammojen lisaantyminen onkin varsinainen tieteenlaji....ultraaminen ja kiima-ajat ja sperman lahettaminen juuri oikeana paivana....Oma varsani on nyt 1.5 ja ex tammani tuli laakista kantavaksi mika on aika harvinaista. Olihan se hieno kokemus nahda vuorokauden ikainen varsa. Nyt se on iso porroturkkinen poika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti! MInäkin joskus haaveilin omasta varsasta. Sitten tulin siihen tulokseen, että tulee halvemmaksi ostaa valmis hevonen...

      Poista
  2. Minä olin jo 16-vuotiaana tyttönä kesätöissä oriasemalla (siihen aikaan Suomen suurimmalla), ja oli kyllä melkoinen elämys sen ikäiselle!

    Nyt myöhemmässä elämässä on tullyt kasvatettua 3 omaa suokkivarsaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti ollut elämys. .) Samoin nuo omien varsjoen syntymät.

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...