Apassionata 2014
En ollut ennen nähnyt Apassionataa. Ehkä olin ajatellut sen olevan hevosten kanssa näyteltyä tyylikästä teatteria, jossa fiiliksen kuitenkin pilaa selän takana sarkastisia kommentteja heittävät kanssakatsojat, jotka syövät kovaäänisesti jotain, koska ihmisen täytyy nykyisin koko ajan sekä tunkea asioita suuhunsa että päästää ajatuksia sieltä ulos.
Olin sekä oikeassa että väärässä, mutta hiukan turhan ennakkoluuloinen. Esitys oli hieno ja musiikki riittävän kovalla. Hevoset olivat upeita, niiden kouluttaja-ratsastajat taitavia ja temput vaikuttavia. Tarina oli unenomainen ja kerronta ehkä hieman lapsellista, mutta ne kaikki sadat lapsikatsojat vanhempineen nauttivat varmasti. Kyseessä siis todellakin on koko perheen show, jossa esityksestä nauttiminen voi tuntua hankalimmalta siitä perheenjäsenestä, joka ei ymmärrä tulleensa teatteriin vaan uskoo olevansa este- tai kouluratsastuskilpailussa miettimässä, onko suoritus kutonen tai hyppypaikka täydellinen. Koska hän on pätevä sitä arvioimaan.
Pian nelivuotias tyttäreni olisi taatusti ollut haltioissaan. Minä olin sitä hänen puolestaan. Hevoset näyttivät nauttivan esiintymisestä, saivat paljon kiitosta ratsastajiltaan ja näyttivät hyvinvoivilta. Jos joku ei sitä ollut, sen ei taatusti tarvinnut esiintyä.
Kun hevonen ja ihminen toimivat yhdessä, se on aina hienoa. Siihenhän Monty Robertskin tähtää. Apassionatan ratsastajat kouluttavat ja hoitavat itse hevosensa. Bondaus ei ole teatteria vaan totta. Poislähtiessä mietin (viimeviikkoisen Facebook- päivityksen perusteella) ainoastaan seuraavaa: on hyvä, että jokaisella hevosella on oma ihminen, joka siivoaa lattialta sen pissat.
Ja sitten ehkä vähän sitä, että miten voisin opettaa Tintin laukkaamaan vierelläni.
******************
Apassionata Hartwall Areenalla tänä viikonloppuna la-su klo 13.00 ja 18.00.
http://www.apassionata.com/fi/
Lue myös, mitä tapahtuu kulissien takana
http://www.hippola.fi/2014/02/apassionatan-kulissien-takana/
Jee, hyvä kuulla että näytös on näkemisen arvoinen. Mä olen myös ekaa kertaa elämässäni menossa katsomaan näytöstä sunnuntaina! Idea tuli äidiltäni, joka ilmeisesti on luopunut toivosta, että hänen heppahullu tyttärensä ikinä toipuisi, ja on päättänyt ottaa selvää mikä niissä hevosissa oikein kiehtoo. En oleta, että katsomossa keskustelemme liikkeiden laadusta tai mietimme arvosanoja, suunnittelen vain istuvani ja nauttivani visuaalisesta esityksestä ja musiikista.
VastaaPoistaSitä se nimenomaan onkin: visuaalinen esitys. Musiikki ehkä hieman pettymys, koska on sellaista kopiota mm. Sex and the City- tunnarista ja Knocking on Heavens Doorista.
PoistaPari kertaa olen käynyt ja sunnuntaina olen menossa oman 4-vuotiaan heppatyttöni kanssa. :)
VastaaPoistaMinusta hienoimpia ovat olleet ne esitykset, joissa hevosia on ohjattu vapaana maasta käsin, ratsastusnumerot eivät niinkään ole säväyttäneet.
Maastakäsittely on kyllä hienoa. Mukavaa showta teillekin!
PoistaSain mieheltä pari vuotta sitten joululahjakksi liput tuonne.. oli kyllä mukava parisuhdeviikonloppu Helsingissä ja show oli kyllä upea..pahaimpina kohtina pidin niitä hevosia, joilla ei ollut mitään varusteita ja toimivat upeasti. Youtubesta katon aina tietyn väliajoin Susanne Lohasin videon Horse in balance..siitä tulee kans sellanen fiilis, että ai kun helppoa, kyllä minäkin :D
VastaaPoistaTotta. Tällaisissa tilaisuuksissa pääsee koskettamaan omiakin unelmia. :)
Poista