Miten ratsastaa ruuhkaisessa maneesissa
Ruuhkainen maneesi, yhdeksän itsenäistä ratsastajaa ja yhdellä hyppytunti. Katja Ståhl kirjoitti aiheesta joku aika sitten blogissaan. Positiivisuus on plussaa, mutta eihän sitä nyt voi aina vaatia. Rankka työ ja kaikkea.
Löysin kaapistani Suomen Ratsastajainliiton julkaiseman Ratsastuksen käsikirjan. Tuo kirja on varmasti löytynyt monen ikäiseni kirjahyllystä 90-luvulla. Alkuperäisteksti on vuodelta 1976. Kirja ei tunne käsitettä ruuhkainen maneesi. Ei, koska hommassa on jotain rotia ja ruuhkan ei anneta syntyä.
Maneesisäännöt ovat kirjassa yksinkertaiset.
Mutta nyt on minun vuoroni herätä ja päästää kissa sisään. Toivotan onnea matkaan sille, joka yrittää käsikirja kädessä selvitä kissatappelusta, kuka nyt taas olikaan se vanhin ratsastaja. Toki jos maneesissa on tallinpitäjä, asia voi muuttua yksinkertaisemmaksi.
Mutta kuka tietää, ehkä joku saa vielä laskun perään siitä, että on matkinut. Tai muuten vain ärsyttänyt. Silloin kannattaa viimeistään kaivaa käsikirja esiin ja perustella, että toimii armeijan ohjeiden mukaan.
Lähdekirjallisuus: Ratsastuksen käsikirja. Suomen Ratsastajainliiton julkaisuja vuodelta 1990. Ensijulkaisu ja kirjan alkusanat vuodelta 1976. Alkuperäisteos "Ridhandboken", joka on Ruotsissa Ridfrämjanetin julkaisuja ja perustuu armeijassa käytettyihin opetusohjeisiin
 |
| Tärkeä listaus vuodelta 1990 tai 1991: keneltä olen tippunut ja keillä olen hypännyt. |
Maneesisäännöt ovat kirjassa yksinkertaiset.
- Voltit tehdään uran sisäpuolelle
- Ohitus tapahtuu yleensä oikealta
- Käynti ratsastetaan uran sisäpuolella
- Pysähdykset tehdään keskelle kenttää
- Jos ratsastajat ratsastavat molemmissa kierroksissa, kulkevat oikeassa kieroksessa olevat ratsastajat kaksi metriä uran sisäpuolella.
- Kaksi tai useampia ratsastajia ei saa ratsastaa vierekkäin.
- Ratsastajat seuraavat ratsastusradan teitä.
Mutta sitten on sääntö, joka toimiessaan ratkaisee kaikki ongelmat
- Jos kentällä ratsastaa itsenäisesti useampia ratsastajia ilman opettajaa, ratsastetaan samassa kierroksessa kuin vanhin ratsastaja.
Kyllä. Yksi määrää, miten muut itsenäisesti ratsastavat. Kuulostaako mahdottomalta?
Vanhin ei ole välttämättä iältään vanhin vaan hän on ratsastusiältään vanhin. Jos hän on kokenut ja taitava ratsastaja, hänellä on myös eniten taitoa myös ohjaamaan muita omalla ratsastuksellaan, vaikka hän ei sanoisi sanaakaan. Jos tämä saadaan toimimaan, se toimii upeasti ja helpottaa kaikkien ratsastusta: jos siis satut maneesiin samaan aikaan valmentajasi kanssa, yksinkertaisesti vain seuraat häntä. Voit jopa ajatella, että saat ilmaiseksi tehtävät. Et ohjausta, mutta tehtävät.
Vanhin ei ole välttämättä iältään vanhin vaan hän on ratsastusiältään vanhin. Jos hän on kokenut ja taitava ratsastaja, hänellä on myös eniten taitoa myös ohjaamaan muita omalla ratsastuksellaan, vaikka hän ei sanoisi sanaakaan. Jos tämä saadaan toimimaan, se toimii upeasti ja helpottaa kaikkien ratsastusta: jos siis satut maneesiin samaan aikaan valmentajasi kanssa, yksinkertaisesti vain seuraat häntä. Voit jopa ajatella, että saat ilmaiseksi tehtävät. Et ohjausta, mutta tehtävät.
Mutta nyt on minun vuoroni herätä ja päästää kissa sisään. Toivotan onnea matkaan sille, joka yrittää käsikirja kädessä selvitä kissatappelusta, kuka nyt taas olikaan se vanhin ratsastaja. Toki jos maneesissa on tallinpitäjä, asia voi muuttua yksinkertaisemmaksi.
Mutta kuka tietää, ehkä joku saa vielä laskun perään siitä, että on matkinut. Tai muuten vain ärsyttänyt. Silloin kannattaa viimeistään kaivaa käsikirja esiin ja perustella, että toimii armeijan ohjeiden mukaan.
Lähdekirjallisuus: Ratsastuksen käsikirja. Suomen Ratsastajainliiton julkaisuja vuodelta 1990. Ensijulkaisu ja kirjan alkusanat vuodelta 1976. Alkuperäisteos "Ridhandboken", joka on Ruotsissa Ridfrämjanetin julkaisuja ja perustuu armeijassa käytettyihin opetusohjeisiin
Minä olen ollut ratsastamassa pienessä (!) maneesissa, jossa sillä hetkellä taisi olla 11 ratsukkoa. Porukalla totesimme, että meitä on nyt aika paljon, pitäiskö kaikkien mennä samaan suuntaan. Ja silloin joku muisti tämän vanhan säännön ja päätimme noudattaa sitä. Porukasta löytyi myös selkeästi sekä iältään- että varmaan ratsastusvuosiltaankin vanhin, joka suostui ottamaan "pestin" vastaan. Ei tullut törmäyksiä. Samaisessa maneesissa jollain toisella kerralla jokunen ratsukko vähemmän ja sovittiin myös, että mennään samaan suuntaan. Sitten vaan välillä joku huuteli, että vaihdettaisko suuntaa ja sitten vaihdettiin. Ei tappelua. :)
VastaaPoista... rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että joskus olen myös suosiolla poistunut koko maneesista, kun on tuntunut, ettei sinne sovi edes neljää ratsukkoa yhtä aikaa...
Aivan. Sopuhan se eniten sijaa antaa.
PoistaKummastusta on myös herättänyt, miksi jotkut haluavat tulla käsihevosen kanssa maneesiin silloin, kun siellä muut valmentautuvat. Voisihan sitä talutella maastossa.
Vuosia sitten kuulin eräästä nuoresta naisesta, jolle sanottiin, että hänen hevosellaan pitäisi olla suitset, jos se on muiden hevosten keskellä, vaikkakin vain käsihevosena. Tyttö kivahti, että näytä, missä niin sanotaan. Koska järjestysääntöä ei löytynyt, asiaan ei löytynyt ratkaisua. Kunnes kyseinen järjestyssääntö tehtiin.
Ehkä hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun keskusteluyhteydet katkeavat.
Meillä tämä sääntö toimii tosiaan loistavasti ja tekee ratsastamisesta hurjan paljon yksinkertaisempaa. Saahan sitä hevosta taivuttaa kaikkien ratsastusradan teiden mukaan molempiin suuntiin, ei siihen jatkuvaa suunnanvaihtoa tarvita. Loivat kiemurat ovat parhautta!
PoistaHih, tervetuloa maalle! Nimim. yleensä yksin täyspitkässä maneesissa treenaava... (itse asiassa välillä olis ihan kivaa että olis seuraa!)
VastaaPoistaPitäisikin muuttaa. :) Mutta meilläkin on tosi harvoin ruuhkaa. Yleensä saan olla yksikseni, kun menen ilta-aikaan.
Poista