perjantai 10. tammikuuta 2014

Hevosen terveydestä ja terveestä järjestä

Eräällä suuresti arvostamallani hevosihmisellä oli harmillinen tapa aloittaa kysymykseen vastaaminen sanoin "Sun täytyy ymmärtää, että…" Joka kerta tuo aloitus sai minut nielaisemaan, ja nieltävänä oli ajatus siitä, että kysyn tyhmiä ja olen siis tyhmä. Ajan myötä nielaisujen tarve väheni, koska tajusin kyseessä olevan vain tapa sanoa asia.

Kukaan ei kuitenkaan halua olla tyhmä tai ymmärtämätön. Jos minun täytyy ymmärtää jotain, sehän tarkoittaa, etten ole ymmärtänyt, kun minulle on asia jo selitetty. Kun usein ei suinkaan ollut kyse tästä, vaan asia oli mielessäni ensimmäistä kertaa, tuntui kurjalta tuntea itsensä idiootiksi. Joskus ajattelin, että jos olisin ollut nuorempi, itsetuntoni ei ehkä olisi riittänyt kaikkien niiden tyhmien kyselemiseen.

Pieni osa ihmisistä osaa sanoa ikäviäkin asioita niin, ettei vastapuoli tunne joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi. Tämä pieni osa ihmisiä on vain harvoin tekemisissä hevosten kanssa. Me hevosihmiset olemme paljon parempia hevosihmisiä kuin ihmisihmisiä, ja siksi me emme tule toimeen keskenämme. Tulee riitaa ja suukopua, koska meiltä kaikilta loppuu tässä harrastuksessa rahat, aika, kärsivällisyys ja niiden myötä pian myös hyvä tahto ja käytöstavat.

Vanhan sanonnan mukaan kyse ei ole siitä, mitä sanotaan vaan siitä, miten se sanotaan. Maneesin hämärissä asioita töksäytetään kiljaisemalla, että "tuohan ontuu" tai "etkö sä ymmärrä antaa sille vapaapäivää". Jostain nurkasta joku tulee yhden tai kahden hevosen omistamisen kokemuksella diagnosoimaan vatsahaavan, ja kolmas tarjoaa siihen lääkkeenkin. Neljäs sanoo, että älä soita eläinlääkärille, ne vain rahastavat. Viides puhuu luontaishoidosta ja kuudes jauhaa sinusta ja hevosestasi  seitsemännen kanssa, joka pui asiaa vielä kahdeksannen kanssa, joka kirjoittaa siitä hevostallinettiin.

Toisen ihmisen hevosen terveydestä on helpompi esittää mielipiteitä kuin oman hevosen terveydestä. Myös leikkipuistoissa tehdään kaikenlaisia erityislapsidiagnooseja muiden kakaroista, vaikka oma heiluisi siellä ne samat kepit ja kivet käsissä. Siinä missä joku rientää esittämään diagnoosin ja saa vanhemman ahdistumaan, toiset kääntävät selkänsä ja katsovat muualle.

Me loukkaamme kanssaihmisiämme turhan helposti töksäyttelemällä (hyväntahtoisiakin) neuvoja ja uskottelemme itsellemme, että välitämme hevosista niin kauhean paljon, ettemme halua niiden kärsivän. Mutta eivät ne usein kärsi läheskään niin paljon kuin niiden omistajat, joiden aika, rahat ja lopulta mielenterveyskin katoavat riittämättömyyden tunteeseen ja pelkoon siitä, että isoista summista vakuutettu eläin kuolee käsiin.

Ei tarkoitus voi pyhittää keinoja. Ei se voi sitä tallilla, ei työpaikalla, ei leikkipuistossa, ei missään, missä ihmisten on tarkoitus olla tekemisissä toisten kanssa.

Suttuisessa kuvassa Tintin lihashaava neljä vuotta sitten. Kun kokeneet osasivat rauhoitella ja paikalle soitettiin eläinlääkäri, ei omistajan tarvinnut panikoida. Hurjasta ulkonäöstä huolimatta hevonen oli muutamassa päivässä kunnossa.

EDIT! 23.52. 8 minuuttia tämän julkaisemisen jälkeen näin Facebookissa tämän videon. Sillä on merkitystä, miten asian sanot. http://www.wimp.com/powerwords/

5 kommenttia:

  1. Samaa mieltä, sillä on todellakin merkitystä miten asian ilmaisee. On hyvä, jos osaa kertoa mielipiteensä, mutta sen voi myös tehdä ystävällisellä ja ilosella mielellä, ei ilkeästi töksäyttelemällä. Ja joskus on paikallaan olla vain hiljaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Jos huomaa olevansa tallilla se, joka AINA JOUTUU sanomaan toisille, mutta jolta kukaan ei koskaan tule omaehtoisesti kysymään neuvoa, voi katsoa peiliin ja opetella pitämään suunsa kiinni.

      Jatkuvasti neuvoja pyytämättä jakavan ihmisen senomiset kokevat inflaation ihan samalla tavalla kuin ainaisesti kaikesta valittavan ihmisen valitukset: Sillä hetkellä kun siellä olisi oikeasti jotain sanottavaa, kukaan ei enää jaksa kuunnella eikä ottaa vakavasti. Kaikkia ottaa päähän.

      Poista
    2. Loistavasti puettu melkeinpä omat ajatukset sanoiksi. Myös ihmiset, ketkä oikeasti ovatkin parempia, ja antavat sen kyllä vaikka maneesissa yhdessä ratsastaessa kuulua, ottavat tietyn pisteen jälkeen päähän. "Mutta kun, olen parempi, tiedän paremmin." Ihan jokaista ratsastajaa kohtaan on olemassa parempia ratsastajia, ja ihan meidän jokaisen hevonen kulkisi paremmin paremman ratsastajan alla. Ratsastukseen liittyviä neuvoja antavat kaikentietävät voisivat joskus keskittyä vain omaan ratsuunsa, ja antaa kanssaratsastajille harrastusrauhan.

      Harvoin kun nämä huutelijat todellisia ammattilaisia ovat.

      Poista
    3. Tuo oli hyvin sanottu. Jokaista ratsastajaa kohtaan on olemassa parempia ratsastajia.

      Poista
  2. Harvinaisen hyvin kiteytetty ja analysoitu monta ei-niin-mukavaa-tilannetta lauseeseen: "meiltä kaikilta loppuu tässä harrastuksessa rahat, aika, kärsivällisyys ja niiden myötä pian myös hyvä tahto ja käytöstavat."

    VastaaPoista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...