Vuokrahevoset
Tuttu aikuinen ratsastaja oli lueskellut vuokrahevosilmoituksia ja löytänyt sieltä hevosen, joka ei ilmoittajan mukaan soveltuisi aloittelijalle, tätiratsastajalle eikä lapsille. Facebookissa jaettuun statukseen tulvi kommentteja, jotka nostivat esiin paljon kysymyksiä, joista yksi oli se, että hankalalle hevoselle etsitään ratsastajaa, joka on valmis maksamaan hankalan hevosen kanssa työskentelemisestä, jotta ratsastaminen olisi omistajalle mukavampaa.
Joku toinen voisi toki turvautua ammattiratsuttajan apuun. Rahaa vastaan saa ammattilaisen apua, joka helpottaa omaa arkea. Hevonen on juuri niin hankala, kuin sen ratsastajalta puuttuu taitoja.
En muuten ihan tarkoituksella puhu haastavista hevosista, ainoastaan hankalista ja vaikeista. Haastavuus on muotisana, jonka antaa vaikutelman, että mikään ei ole vaikeaa.
Aloitetaan perusasioista. Miksi joku etsii hevoselleen vuokraajaa ja toinen vuokrahevosta? Rahan takia tietenkin. Hevosen omistaminen ei ole enää yläluokan hupia. Keskiluokan kukkarossa hevosen ylläpitäminen tuntuu niin, että moni haluaa jakaa kustannuksia. Jos rahaa ja aikaa olisi, kenenkään ei tarvitsisi etsiä vuokraajaa, kaikki etsisivät vain taitavia ratsastajia. Vuokrausamahdollisuuden ansiosta hevosia on toisin sanoen tarjolla myös niille, joilla ei ole riittävästi taitoja tullakseen pyydetyksi ratsastamaan muiden hevosia ilmaiseksi. Taitoja taas ei kerry, ellei ole mahdollisuutta ratsastaa paljon. Siksi taitojen kerryttämisestä täytyy maksaa. Taitoa on myös rohkeus ja kyky pystyä ratsastamaan itsenäisesti. Sen opetusta on harvoin tarjolla ratsastuskoulussa.
Ideaalitilanteessa hevonen saa nauttia hyvistä ratsastajista, hevosen omistaja vapaapäivistä ja saa vielä kompensaatiota kuluihinsa tästä ilosta. On selvää, ettei monikaan halua vapaaehtoisesti kustantaa toisten harrastamista ja antaa hevostaan käyttöön ilmaiseksi - ainakaan ihan kenelle tahansa. Mutta jos hevonen on vaikea, vuokralaista voi olla vaikea löytää. Valitettavasti taitavista ratsastajista on pulaa ja heille sataa hevosia ilmaseksi ilman, että heidän tarvitsee siitä maksaa. Ottaisiko joku heistä vastaan haasteen mahdollisen ongelmahevosen ratsastajana ja suostuisi vielä maksamaan siitä? Toiset katsovat peiliin ja toteavat, että omistajaansa kehnompaa ratsastajaa hevosen ei tarvitse sietää. Ja kaivavat kuvetta tai antavat hevosen ilmaiseksi käyttöön jollekin taitavalle. Tai sitten on joku muu tarve juuri sille ratkaisulle, mikä on katsottu parhaaksi.
Omistaja silti usein kokee, että hänen hevosessaan on jotain aivan erityistä - ja ihan syystäkin, onhan se hänen hevosensa! Hevonen on myös hänen oman ratsastustaitonsa mittari. Joskus hevosenomistajilla on tapana liiotella oman hevosensa vaatimustasoa. Halutaan osoittaa omaa pätevyyttä kertomalla, että hevonen on hankala. Hevosenvuokrailmoitus on siis tavallaan omistajan omien ratsastustaitojen tai niiden puutteellisuuden mainos.
En ole ajanpuutteen takia voinut ratsastaa koskaan Tinttiä yksin, mutta tavisputtena se on melkoinen opetusmestari ja soveltuu hyvin monenlaisille ratsastajille. Olen kuitenkin onnekas, sillä joku aika sitten sitä tarjoutui ratsastamaan vanha tuttu, joka etsi omien hevosten jälkeen ja ratsastuskoulutuntien vastapainoksi täyspäistä hevosta, jonka kanssa voisi tehdä hyvillä mielin töitä. Tintin notkeus on selvästi lisääntynut ja on sanoin kuvaamattoman ihanaa mennä sen selkään itseä taitavamman ratsastajan jäljiltä. Vanhenevalle hevoselle säännöllinen voimistelu tekee todella hyvää.
Tämän jälkeen saattaisin itsekin mainostaa, että Tintti kaipaa taitavaa ratsastajaa, koska minä itse kaipaan sille sellaista. Tintti itse sen sijaan olisi varmasti ihan tyytyväinen, jos se voisi lintsata sellaisen ihmisen alla, joka vaatii siltä vain vähän.
Joku toinen voisi toki turvautua ammattiratsuttajan apuun. Rahaa vastaan saa ammattilaisen apua, joka helpottaa omaa arkea. Hevonen on juuri niin hankala, kuin sen ratsastajalta puuttuu taitoja.
En muuten ihan tarkoituksella puhu haastavista hevosista, ainoastaan hankalista ja vaikeista. Haastavuus on muotisana, jonka antaa vaikutelman, että mikään ei ole vaikeaa.
Aloitetaan perusasioista. Miksi joku etsii hevoselleen vuokraajaa ja toinen vuokrahevosta? Rahan takia tietenkin. Hevosen omistaminen ei ole enää yläluokan hupia. Keskiluokan kukkarossa hevosen ylläpitäminen tuntuu niin, että moni haluaa jakaa kustannuksia. Jos rahaa ja aikaa olisi, kenenkään ei tarvitsisi etsiä vuokraajaa, kaikki etsisivät vain taitavia ratsastajia. Vuokrausamahdollisuuden ansiosta hevosia on toisin sanoen tarjolla myös niille, joilla ei ole riittävästi taitoja tullakseen pyydetyksi ratsastamaan muiden hevosia ilmaiseksi. Taitoja taas ei kerry, ellei ole mahdollisuutta ratsastaa paljon. Siksi taitojen kerryttämisestä täytyy maksaa. Taitoa on myös rohkeus ja kyky pystyä ratsastamaan itsenäisesti. Sen opetusta on harvoin tarjolla ratsastuskoulussa.
Ideaalitilanteessa hevonen saa nauttia hyvistä ratsastajista, hevosen omistaja vapaapäivistä ja saa vielä kompensaatiota kuluihinsa tästä ilosta. On selvää, ettei monikaan halua vapaaehtoisesti kustantaa toisten harrastamista ja antaa hevostaan käyttöön ilmaiseksi - ainakaan ihan kenelle tahansa. Mutta jos hevonen on vaikea, vuokralaista voi olla vaikea löytää. Valitettavasti taitavista ratsastajista on pulaa ja heille sataa hevosia ilmaseksi ilman, että heidän tarvitsee siitä maksaa. Ottaisiko joku heistä vastaan haasteen mahdollisen ongelmahevosen ratsastajana ja suostuisi vielä maksamaan siitä? Toiset katsovat peiliin ja toteavat, että omistajaansa kehnompaa ratsastajaa hevosen ei tarvitse sietää. Ja kaivavat kuvetta tai antavat hevosen ilmaiseksi käyttöön jollekin taitavalle. Tai sitten on joku muu tarve juuri sille ratkaisulle, mikä on katsottu parhaaksi.
Omistaja silti usein kokee, että hänen hevosessaan on jotain aivan erityistä - ja ihan syystäkin, onhan se hänen hevosensa! Hevonen on myös hänen oman ratsastustaitonsa mittari. Joskus hevosenomistajilla on tapana liiotella oman hevosensa vaatimustasoa. Halutaan osoittaa omaa pätevyyttä kertomalla, että hevonen on hankala. Hevosenvuokrailmoitus on siis tavallaan omistajan omien ratsastustaitojen tai niiden puutteellisuuden mainos.
En ole ajanpuutteen takia voinut ratsastaa koskaan Tinttiä yksin, mutta tavisputtena se on melkoinen opetusmestari ja soveltuu hyvin monenlaisille ratsastajille. Olen kuitenkin onnekas, sillä joku aika sitten sitä tarjoutui ratsastamaan vanha tuttu, joka etsi omien hevosten jälkeen ja ratsastuskoulutuntien vastapainoksi täyspäistä hevosta, jonka kanssa voisi tehdä hyvillä mielin töitä. Tintin notkeus on selvästi lisääntynut ja on sanoin kuvaamattoman ihanaa mennä sen selkään itseä taitavamman ratsastajan jäljiltä. Vanhenevalle hevoselle säännöllinen voimistelu tekee todella hyvää.
Tämän jälkeen saattaisin itsekin mainostaa, että Tintti kaipaa taitavaa ratsastajaa, koska minä itse kaipaan sille sellaista. Tintti itse sen sijaan olisi varmasti ihan tyytyväinen, jos se voisi lintsata sellaisen ihmisen alla, joka vaatii siltä vain vähän.
Tää vuokrausilmiö on jännä juttu, en muista sellaista esiintyneen silloin kuin viimeksi (ööö siis kakskyt vuotta sitten...) olin hevosenomistaja. Olen joskus leikitellyt ajatuksella, millaisen vuokraajan voisin Willille ottaa, ja todennut, että sellaista ihmistä ei varmaan tulisi ihan äkkiä vastaan. Ja jos tulisi, niin todennäköisesti en haluaisi hevosen liikutuksesta rahaa, vaan nauttisin korkeintaan vapaapäivästä tai siitä ilosta, että voisin kentän laidalta katsella hevoseni liikkumista. Ainakin toistaiseksi olen sikäli onnellisessa asemassa, että minun on helppo järjestää aikaa hevoselle, joten sen puolesta en tarvitse ulkopuolista liikutus/hoitoapua, poislukien satunnaiset reissut yms. pakolliset poissaolot. Jos rahan takia täytyy löytää vuokraaja, silloin ei hevosen omistaminen ylipäätään ole ehkä järkevää. Ehkä tilanne olisi toinen, jos hevosen kunto olisi parempi, mutta nyt mennään vielä rakennusvaihetta, että en uskaltaisi antaa ihan kenen tahansa kiivetä Willin selkään. Vaikka tuskin hevonen siitä varsinaisesti kärsisi, olen vaan löytänyt itsestäni eläinteni suhteen melkoisen kontrollifriikin! Mutta oikeasti taitava ratsastaja on kyllä ihana saada omaa hevosta ratsastamaan, ja tällä hetkellä maksan ilomielin valmentajalleni siitä, että hän valmentaa myös hevostani, ilman omistajan häiritsevää heiluntaa selässä. Hän käy kerran viikossa, ja ainakin toistaiseksi on ratsastanut ensin hetken itse, jonka jälkeen saan alleni hevosen, jolle on joku taitavampi jo selittänyt, mitä siltä tänään halutaan. Vielä seuraavan päivänäkin saan nauttia oikeistä säädöistä, mutta sitten onkin edessä vajaan viikon luisuminen alamäkeen, kohti meidän vanhoja, pinttyneitä huonoja tapoja, kunnes valmentaja tulee taas ohjaamaan kurssin oikeaan suuntaan ja palauttamaan mun uskon koko touhuun. Tästä järjestelystä (ja valmentajasta! ) yritän kynsin hampain pitää kiinni!
VastaaPoistaTuo on ihan mielenkiintoinen pointti, että onko hevosen omistamisessa järkeä, jos joutuu ottamaan vuokraajan rahan takia. Olen itse sitä mieltä, että vuokraajien varaan ei voi talouttaan laskea, sillä esimerkiksi hevosen sairastaessa rahaakaan ei tule.
PoistaMutta muuten en itse näe mitään syytä siihen, että minunkaan olisi aikoinaan pitänyt saada ilmaiseksi ratsastaa muiden hevosia. Mutta toki se menee niin, että kellä on rahat, sillä on valta. Kun ei pyydä hevosensa ratsastamisesta penniäkään, on moraalisesti suurempi oikeus esittää tarkkoja vaatimuksia hevosen liikuttamisen laadun suhteen.