Ikään ja satulaan katsomatta

Tyttäreni haluaa kulkea kerhomatkat pyörällä. Urakka on vaativa, sillä meiltä kerhoon on pelkkää alamäkeä. On opittava jarruttamaan jo ennen kuin jaksaa oikein kunnolla polkea. Ja sitten pitäisi jaksaa polkea kotiinkin.

Mutta tuntuvatko nämä kolmevuotiaan pyöräilyn ongelmakohdat ja erityisesti niihin tarjotut ohjeet kenestäkään muusta tutuilta?

- Katso sinne, minne olet menossa, älä tuijota alas!

- Ei äkkijarrutuksia!

- Sinulla pitää olla riittävästi vauhtia, jotta pääset siitä yli. Muuten kaadut ja jäät alle. Kun sinulla on hyvä vauhti, pääset siitä kynnykestä helposti yli. Mutta jos epäröit ja jarrutat juuri ennen kynnystä, käy köpelösti.

- Koeta pitää kädet paikallansa. Ohjaa eteenpäin. Katso, minne ohjaat!

- Jos vauhti hidastuu, pitää polkea kovempaa eikä vatkata käsillä tankoa! Muuten pysähdyt etkä pääse minnekään.

Mutta tärkeintä ikinä on muistaa joka päivä sanoa, että se sujuu paremmin kuin aikaisemmin. Sillä kun taidot kasvavat ja jännitys häviää, tilalle tulee rentoutta ja vauhdin hurmaa.