Sitä ei voi tapahtua minulle
37 kuolemaa kenttäradoilla vuosien 1997-2008 välillä, tietää kertoa Wikipedia. Luvut pitävät sisällään kaikentasoiset kenttäkilpailut maailman merkittävimmissä kenttäratsastusmaissa. Ainakin 25 tapauksessa ratsastajan kuolemaan johtanut onnettomuus on johtunut hevosen kaatumisesta sillä seurauksella, että ratsastaja on jäänyt hevosen alle. Viimeisin kenttäratsastuksen kuolonuutinen saattaa olla 26-vuotiaan uusiseelantilaisen Tom Gadsbyn kuolema viime kuussa.
Vastaavaa kuitenkin uutisoitiin meillä Suomessa tällä viikolla, nyt harjoitusesteratsastuskilpailuissa. Kun 500 kiloa lihaa tulee vauhdissa päälle, ei ole tehtävissä paljoakaan. Lue uutinen täältä.
Elämäkerrassaan "The Second Chance" uusiseelantilainen kenttäratsastuslegenda, kaksinkertainen olympiavoittaja Mark Todd kertoo kenttäkilpailusta, joka jatkui senkin jälkeen, kun eräs ratsastaja oli menehtynyt erittäin vaikealla sarjaesteellä. Mark Todd pohtii, että riskit ovat asioita, jotka jokainen tämän lajin harrastaja joutuu miettimään tarkkaan päätyen silti aina ainoaan yhteen ainoaan lopputulokseen, joka mahdollistaa jatkamisen:
Sitä ei voi tapahtua minulle.
Jokainen, kenen kanssa olen tällä viikolla keskustellut ratsastuksen riskeistä, on jollain tapaa selittänyt itselleen, mitkä seikat onnettomuuteen johtivat. He puhuvat estekorkeuksista, kokemuksesta, hevosen koulutustasosta, taidoista, sillä he pyrkivät jäsentämään urheilulajinsa turvallisuuden ja riskit uudelleen, jotta voisivat jatkaa harrastamista.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska olen kokeneempi.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska hevoseni on kokenut.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska minulla on suojavarusteet.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska sitä nyt ei vain voi tapahtua minulle.
Pahinta olisi ajatella, että kuka tahansa meistä voisi joutua vastaavanlaiseen onnettomuuteen ihan vain sattumalta. Se tarkoittaisi, ettemme voisi mitenkään suojella itseämme muuten, kuin pidättäytymällä koko lajin harrastamisesta. Ja sitä me emme halua tehdä.
Ontuva ja huonokin selitys tarjoaa meille enemmän mielenrauhaa kuin sen tosiasian hyväksyminen, että tässä lajissa jokainen joutuu ihan oikeasti ottamaan sen kaikista suurimman riskin. Harrastetaan tätä millä tasolla tahansa.
Vastaavaa kuitenkin uutisoitiin meillä Suomessa tällä viikolla, nyt harjoitusesteratsastuskilpailuissa. Kun 500 kiloa lihaa tulee vauhdissa päälle, ei ole tehtävissä paljoakaan. Lue uutinen täältä.
Elämäkerrassaan "The Second Chance" uusiseelantilainen kenttäratsastuslegenda, kaksinkertainen olympiavoittaja Mark Todd kertoo kenttäkilpailusta, joka jatkui senkin jälkeen, kun eräs ratsastaja oli menehtynyt erittäin vaikealla sarjaesteellä. Mark Todd pohtii, että riskit ovat asioita, jotka jokainen tämän lajin harrastaja joutuu miettimään tarkkaan päätyen silti aina ainoaan yhteen ainoaan lopputulokseen, joka mahdollistaa jatkamisen:
Sitä ei voi tapahtua minulle.
Jokainen, kenen kanssa olen tällä viikolla keskustellut ratsastuksen riskeistä, on jollain tapaa selittänyt itselleen, mitkä seikat onnettomuuteen johtivat. He puhuvat estekorkeuksista, kokemuksesta, hevosen koulutustasosta, taidoista, sillä he pyrkivät jäsentämään urheilulajinsa turvallisuuden ja riskit uudelleen, jotta voisivat jatkaa harrastamista.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska olen kokeneempi.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska hevoseni on kokenut.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska minulla on suojavarusteet.
Sitä ei voi tapahtua minulle, koska sitä nyt ei vain voi tapahtua minulle.
Pahinta olisi ajatella, että kuka tahansa meistä voisi joutua vastaavanlaiseen onnettomuuteen ihan vain sattumalta. Se tarkoittaisi, ettemme voisi mitenkään suojella itseämme muuten, kuin pidättäytymällä koko lajin harrastamisesta. Ja sitä me emme halua tehdä.
Ontuva ja huonokin selitys tarjoaa meille enemmän mielenrauhaa kuin sen tosiasian hyväksyminen, että tässä lajissa jokainen joutuu ihan oikeasti ottamaan sen kaikista suurimman riskin. Harrastetaan tätä millä tasolla tahansa.
Kommentit
Lähetä kommentti