Hevosen vapaapäivä
Lapsuudessani ratsastuskouluhevoset tekivät usein neljäkin ratsastustuntia päivässä. Viikonloppuina ne olivat kilpailuissa tai seisoivat tarhoissa. Tuntuivat olevan aika kovakuntoisia, vaikka meidän hevostenhoitajien mielestä niitä tietenkin lähes eläinrääkättiin.
Nyt kun minun sukupolveni on ostanut omia hevosia, niitä tunnutaan välillä pitävän aivan pumpulissa. Sorrun siihen ajoittain itsekin, mutta en sentään ole pitänyt itseäni eläinrääkkääjänä, kun olen ratsastanut hevoseni hikeen. Ja siis ihan oikeasti, minulle on sanottu kesäisen maastoreissun jälkeen tallin pihassa, että väsytän hevostani liikaa, koska hevosen hiki merkki siitä, että sitä on ylirasitettu.
Vapaapäivän tarve ja laatu ovat täysin hevoskohtaisia asioita. Toiset hevoset hyppivät seinille, jos niitä ei liikuteta päivittäin. Oma lukunsa on myös vanhenevat hevoset, jotka tarvitsevat systemaattista liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Kesän alussa poistin Tintin viikko-ohjelmasta lopullisesti ns. seisoskelupäivät, sillä Tintillä on ikää sen verran, että sen on hyvä liikkua päivittäin.
Koska Tintti tarhaa laumassa, se liikkuu ulkona myös itsekseen. Sen huomaa siinä, että se on jäykkä vain harvoin. Päivittäinen liikuttaminen ei tarkoita, että se rehkisi itsensä hikeen päivittäin. Sen vapaapäivät voivat pitää sisällään kevyttä maastoilua, esimerkiksi ilman satulaa. Joskus teen kävelylenkin talutellen. Tyttäreni istuu sen selässä vähintään kerran viikossa ja se jos mikä on Tintille kevyttä liikuntaa. Tällaisina vapaapäivinä usein myös juoksutan hetken aikaa. Sivuohjien tai ns. juoksutusjärjestelmän avulla pystyy varmistamaan, että liike pysyy edes hiukan pyöreänä. Niitä ei kuitenkaan saa laittaa liian kireälle, sillä kuka nyt hevosen etupainoisuutta tai selkälihasten jäykkyyttä haluaisi lisätä.
Millainen on sinun hevosesi vapaapäivä ja miksi se on muodostunut sellaiseksi, millainen se on?
Nyt kun minun sukupolveni on ostanut omia hevosia, niitä tunnutaan välillä pitävän aivan pumpulissa. Sorrun siihen ajoittain itsekin, mutta en sentään ole pitänyt itseäni eläinrääkkääjänä, kun olen ratsastanut hevoseni hikeen. Ja siis ihan oikeasti, minulle on sanottu kesäisen maastoreissun jälkeen tallin pihassa, että väsytän hevostani liikaa, koska hevosen hiki merkki siitä, että sitä on ylirasitettu.
Vapaapäivän tarve ja laatu ovat täysin hevoskohtaisia asioita. Toiset hevoset hyppivät seinille, jos niitä ei liikuteta päivittäin. Oma lukunsa on myös vanhenevat hevoset, jotka tarvitsevat systemaattista liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Kesän alussa poistin Tintin viikko-ohjelmasta lopullisesti ns. seisoskelupäivät, sillä Tintillä on ikää sen verran, että sen on hyvä liikkua päivittäin.
Koska Tintti tarhaa laumassa, se liikkuu ulkona myös itsekseen. Sen huomaa siinä, että se on jäykkä vain harvoin. Päivittäinen liikuttaminen ei tarkoita, että se rehkisi itsensä hikeen päivittäin. Sen vapaapäivät voivat pitää sisällään kevyttä maastoilua, esimerkiksi ilman satulaa. Joskus teen kävelylenkin talutellen. Tyttäreni istuu sen selässä vähintään kerran viikossa ja se jos mikä on Tintille kevyttä liikuntaa. Tällaisina vapaapäivinä usein myös juoksutan hetken aikaa. Sivuohjien tai ns. juoksutusjärjestelmän avulla pystyy varmistamaan, että liike pysyy edes hiukan pyöreänä. Niitä ei kuitenkaan saa laittaa liian kireälle, sillä kuka nyt hevosen etupainoisuutta tai selkälihasten jäykkyyttä haluaisi lisätä.
 |
| Ilman ratsastajaa liikuttaessa selkälihakset pääsevä liikkumaan vapaasti. |
Meillä 11.w suokkiukkeli saa välillä ihan täysiä vapaapäiviä jolloin ei tehdä mitään, tosin tarhaa koko päivän 8-16 laumassa ulkona että ei se täysin seiso. Kevyinä liikutuspäivinä me harrastetaan usein rentoja jopa tunnin mittaisia kävelylenkkejä niin että hevonen kävelee riimussa ja talutan kuin koiraa. Vaihtoehtoisesti voidaan harjoitella maastakäsin hommia, tosin niissä hepan aivot saa liikuntaa ruumiin edestä ;D Nämä täysinäiset vapaapäivät ovat muodostuneet sellaiseksi omistajan irtiottopäiväksi hevosista, mutta joskus sitä ei tule pariin viikkoon pidettyä ihan vain koska tallilta ei malta olla pois :D Mutta viikkonsuunnitelmia tehdessäni pyrin siihen että olisi enintään se yksi vapaapäivä per viikko ja sen ympärille kevyttä liikuntaa ja muina päivinä vähän rankempaa, ja hiki kyllä saa tulla !
VastaaPoistaTuo on tärkeä pointti. Huomaan itsekin, että tarvitsen vapaapäiviä. ;-) Nyt kun lapsia on siunaantunut, tuntuu siltä, että vapaapäiviä ei ole olemassakaan. Sitten huomaan kysyväni itseltäni, etä voiko elämästä ottaa vapaapäiviä ja vastaan saman tien, että ei.
PoistaMutta kyllä, vapaapäivät ovat ihania. :) Ja hiki saa tulla!
Mulla on kaksi ruunan rumilasta, 13 ja 16 vuotiaat. Ne ovat tietty tarhassa joskaan eivat koko paivaa. Yleensa vapaapaivana kavelytan tai juoksutan kevyesti. Nuoremmalla ruunalla on yksi vapaapaiva viikossa ja vanhemmalla pari. Tosin olen huomannut etta vanhempi hra on jaykka vaparin jalkeen joten ehka alan kayda silla kavelemassa. Mutta tosi on etta hevonen ei niinkaan harrastekaytossa vapaapaivia tarvitse, ainoastaan omistaja...
VastaaPoistaJa tärkeää on huomioda juuri tuokin, että se tarve voi muuttua ajan myötä. :)
PoistaHei! Meillä on aika vahvaluontoinen ja persoonallinen cob-herra. Vaikka onkin energinen tapaus, olemme huomanneet sen tarvitsevan yhden päivän viikossa täysin itselleen ;D. Eli jos sillä on menty monta päivää peräkkäin treeniä ja/tai kevyesti, se alkaa muuttua ärtyneeksi. Kun sille antaa yhden päivän vapaata, vastassa on leppoisa ja hyväntuulinen herra valmiina työntekoon.
VastaaPoistaJos olisin hevonen, olisin varmaan juuri tuollainen. Kuulostaa vähän tammamaiselta. Ainakin itsestäni tuntuu, että tamman kanssa saa lukea päiviä ihan koko ajan. :)
PoistaNii-in, sitä työn ja vapaan tasapainoa täälläkin mietitään ja etsitään. Varsinkin, kun hevosta vasta kuntoutetaan pikkuhiljaa takaisin töihin ja samalla opetetaan liikkumaan uudella tavalla, ettei selän rakenteelliset ongelmat aiheuta jatkuvia jalkavaivoja ja sairaslomia. Willillä ei ole yhtään seisoskelupäivää, vaan ns. vapaapäivinä se liikkuu ilman satulaa ja ratsastajaa, usein myös ilman kuolaimia (kapsonilla). Suunnilleen kerran viikossa on "vapaampi" vapaapäivä, jolloin tehdään vaan jotain kivaa (maastokävely, riekutaan vapaana maneesissa, kentällä tai laitumella, olosuhteista riippuen), mutta välillä vapaapäivä tarkoittaa vaan toisenlaista työskentelyä, esim. puomijumppaa taluttaen, kevyttä juoksutusta tai maastakäsin "ratsastusta". Koska selkä on Willin heikko kohta, ja lihaksia sinne vasta rakennetaan, en halua ratsastaa sillä kolmea päivää enempää yhteen putkeen. Toisaalta yleensä vapaapäivän jälkeen sen ratsastettavuus (esim. suun toimivuus ja rentous, suoruus) on heikompi kuin työskentelypäivän jälkeen, joten mielelläni pidän myös työskentelypäiviä kaksi tai kolme peräkkäin, niin pääsee ikään kuin seuraavana päivänä jatkamaan siitä mihin edellisenä päivänä jäi. Näin satulattomia päiviä mahtuu viikkoon käytännössä kaksi. Työskentely tapahtuu enimmäkseen vielä käynnissä, joten aerobista kuntoa se ei hevoselta juurikaan vaadi. Harjoitukset rasittavat kuitenkin lihaksistoa ja hiukan myös aivoja, koska hevonen joutuu miettimään kehonsa koordinaatiota uudella tavalla. Muutaman kerran on tuntunut siltä, että ns. työskentelypäivänä hevonen onkin tuntunut hiukan vastahakoiselta, silloin ollaan lennossa vaihdettu suunnitelmaa ja otettu suosiolla rennommin. Koitan mennä aika pitkälti sen fiiliksen mukaan minkä hevosesta aistin.
VastaaPoistaAika alkuvaiheessa ollaan vielä, joten nähtäväksi jää, onko tämä hyvä käytäntö ja mihin suuntaan se muokkautuu sitten kun hevosen lihaksisto ja kunto alkaa olla parempi. Muuten tuntuu siltä, että Willi piristyy, kun työmäärä kasvaa. Ainakin pöllöenergiaa esiintyy nykyään useammin, vaikkei ruokamäärää ole oikeastaan vielä nostettu, kun pitäisi tuota mahaakin hiukan kaventaa... Ja pientä osviittaa myös lihaksiston kehityksestä on jo näkyvissä, koska Willin harja on viime aikoina alkanut kaulan alaosassa kääntyä toiselle puolelle. Sille seudulle niitä uusia lihaksia kovasti odotellaan!