perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannusjumppaa

Tämän viikon treeniin matkustettiin Keravalle. Kiitos Alica Liljalle kuvista.

Onnistuin mielestäni sekä pitämään tuntuman että myötäämään riittävästi. Kieltojakin tuli ennen kuin aloin ratsastaa tosissani, mutta ilokseni onnistuin löytämään kaikin puolin hyvän tahdin. Loppua kohti saavutin ilokseni sitä rentoutta, jota olen kaivannut hyppäämiseeni. Rentous löytyi oikeastaan parhaiten sitä kautta, että hyppäsimme sen verran paljon, että oli itse pakko alkaa rentoutua, jotta jaksoi. Kokemusten kertyminen ja rutiini toki tekevät omaa arvokasta tehtäväänsä. Täytyy muistaa, että viime vuonna tähän aikaan en ollut hypännyt yhtään maastoestettä.

Nyt kun vain saisi 10 vuotta pois molempien iästä, niin tässähän voisi ajatella olevan edessä vielä vaikka mitä! Kiinteät esteet ovat pakottaneet rohkeammaksi myös rataesteiden suhteen. Maastoesteillä on oma superarvokas tehtävänsä ratsastuksen kehittäjinä. Sen lisäksi, että ne ovat tietenkin parasta, mitä hevosen kanssa voi tehdä.

Hauskaa juhannusta!

Verryttelyhyppyä

Ponnistuspaikka vähän liian lähellä tukkia.

Parempi paikka, mutta nyt este ei olekaan tehtävän viimeinen.

Pieni tukki alamäkeen olikin sitten kieltäytymisen arvoinen.

Ihmis- ja hevosjohteet auttavat.

Nenä ylös!

Risulaatikko.


Vähän yllättävää ylihyppäämistä

Ja niin meni kuskilta tasapaino, vaikka olisi pitänyt päästä seuraavalle tukille...

Pakko kurkata

Hui kamala!

Kuoppa voi niellä pienen tamman!

Alkaa löytyä kohtuutta...

...ja kuski saa ohjattua seuraavalle tukille oikeaan kohtaan.

Taas kamala kuoppa!

Tukki kohti vettä.

Jee!

Silmät kiinni, koska pärskyy!

Ansaittua lihashuoltoa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...