Kuntoilua

Vedin eilisaamuna talvisaappaita ähisten jalkaani.

Sumeesti satanen lasissa. Tai sitten motarilla viittäkymppiä
- Kuntohaasteen ensimmäinen osa, treenivaatteiden päällepukeminen: Valitettavasti reputettu, mieheni irvaili.

Minua nauratti, mutta uhosin silti:
- Jos puet minut illalla, niin kyllä minä menen ja juoksen!

Ylpeyteni sarkastisia rippeitä keräillen puhisin saappaat jalkaani, selvisin työpäivästä ja pukeuduin vielä varsin omatoimisesti illan haasteeseen. Urheiluvaatteet venyvät.

Kahdeksalta ratsastusseuramme joukkue kokoontui SRL:n kuntohaasteen merkeissä maneesiin juoksemaan vaadittua 1500 metrin matkaa. Meidän maneesissamme se tarkoitti tarkalleen ottaen 10 ja puolta kierrosta.

Kaikki menivät lujempaa. Pää huusi, että juokse. Kroppa kuiskaili, että älä. Lopulta hölköttelin kierroksista kolme, ja ai että miten tuntui hyvältä! Enää kaksi kuukautta jäljellä tätä symbioosia. Sitten saan taas olla yksin kropassani ja lähden lentoon!

Kommentit

  1. Melkoinen sissi, että juoksit! Minä olen vasta viidennellä kuulla, enkä varmaan selviytyisi nytkään moisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoksin siis vain kolmasosan ja täytyy myöntää, että seuraavina päivinä se tuntui sekä alaselässä että lonkissa...Mutta oon kyllä ihan ylpeä itsestäni. :)

      Raskaudet on niin erilaisia. Esikoisen kanssa olin tässä vaiheessa paljon paremmassa kunnossa ja jaksoin eri tavalla. Ei ollut hemoglobiinikaan näin alhaalla.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit