Kyllin hyvää

Kyllä minä kutsuisin sinua kumppaniksi
Varovasti.

Sillä kun maa on liukasta jalkojeni alla
sinä annat minun tukeutua sinuun
ja hidastat

Kun tyttäreni heittää sinua omenalla
sinä ainoastaan huokaat;
vain omiksi laskettujen virheitä 
voi hyväksyä rajoituksetta

Sinä et ole minulle vieraskorea,
kiikutat niin halutessasi mennen, tullen
Etkä anna minun olla huomaamatta virheitäni

Mutta jos minua itkettää
sinä tulet syömään heiniäsi vähän lähemmäs minua
joka kyyhötän karsinasi lattialla
niistäen pyyhkeeseesi

Ei elämä ole ikuista
ei täydellistä
ei virheetöntä
Eikä aina kivaa

Mutta näin se on kyllin hyvää

Keväällä 2010


P.S. Sain Madjaarien mailta - tosin nyt jo Suomesta - haasteen kirjoittaa runon hevoselleni.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit