lauantai 13. lokakuuta 2012

Vaikea käynti

Aika pian sen jälkeen, kun jalat alkoivat kantaa, se alkoi ravata. Turhaan oli eräskin alan asiantuntija huolissaan siitä, ettei se nousi pystyyn hiukan oppikirjojen suositusta myöhemmin. Me olimme varmoja, että se vain halusi olla varma siitä, että pysyy pystyssä.

Ravi oli tietysti honkkeloista. Mutta ei se enää sen jälkeen mennyt käyntiä ollenkaan. Laukkaaminen siitä on tietenkin niin mukavaa, ettei se oikein malta enää ravata. Käynti on todella vaikeaa. Vaikka ravissa ja laukassa esiintyykin temponvaihteluita askellajin sisällä, käynnissä se on mahdotonta. Se hyppää laukalle välittömästi. Tällä hetkellä tuntuu, ettei siitä ravuria ainakaan tule.

Toisaalta tiedän, että kymmenen vuoden päästä sillä ei välttämättä ole muuta askellajia, kuin erittäin huono ja epäpuhdas käynti. Innostunutta ravia se ei esitä ainakaan koulun liikuntatunneilla. Pelkään, kuinka paljon epäpuhtautta esiintyy teini-iässä viikonloppuisin. Viikonlopun epäpuhtaus ja huono käynti on muutenkin aika tyypillinen ikääntymisen merkki.

Kyllä se askel siitä vaimenee. Nyt on tärkeintä, että liikunnan ilo säilyy ja voi liikkua ja ulkoilla tarpeeksi. Siinä kehittyy hyvä tasapaino ja lihaksisto. Kumpparit jalkaan, sadevaatteet niskaan. Ei sitä säätila häiritse. Säätila häiritsee vain sitä, joka sen kanssa ulkoilee. Kumpparit jalkaan, sadevaatteet niskaan.

Juokseminen on ihanaa! Mutta tallissa ei saa juosta. Se on varmaa se.

2 kommenttia:

  1. Taas oli niin hyvä juttu, että sai itsekseen hekotella:) Kiitos päivänpiristyksistä, blogiasi on aina kiva lukea!

    VastaaPoista
  2. Hihii, loistava teksti! Ja niin totta. Mutta eipä häiritse sitäkään, joka sen kanssa ulkoilee, jos tajuaa itsekin laittaa ne kumpparit jalkaan ja sen sadetakin päälle :)

    VastaaPoista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...