Tarinoita eri elämästä: Big Brother -tila

Asukas haki tilalle päätettyään kääntää elämässään uuden lehden. Elämä oli suurten muutosten edessä ja tuntui tarpeelliselta hakeutua maaseudun rauhaan. Big Brother -tila vaikutti unelmapaikalta. Puitteet kehuttiin hyviksi ja kaikki tuntui olevan sitä, mitä Asukas sillä hetkellä tarvitsi tasapainoista urheilua, metsässä lenkkeilyä, ohjattua liikuntaa. Big Brother tuntui keskustelujen perusteella olevan kutsumustyössään, vaikka sanoikin työn tilalla olevan hänelle sivutoimi.

Asukas asteli tilalle suurin odotuksin. Maassa oli vielä lunta, mutta oli valoisaa. Muut asukkaat tuntuivat mukavilta.

Asukas yritti tutustua tilan sääntöihin, ja niitä olikin paljon. Big Brother kutsui Asukkaan usein päiväkirjahuoneeseen jonkun uuden säännön takia. Asukas teki sääntöjen mukaan, sillä tila oli kuitenkin Big Brotherin tila. Big Brother sai hänet hankkimaan uudet vaatteet, koska edelliset olivat Big Brotherin mielestä hankalat pukea. Big Brother ehdotti ruokavalion muutosta - ja näin tehtiin. Big Brother halusi Asukkaan vaihtavan jalkahoitajaa, koska joku muu hoiti asiaa Big Brotherin mielestä paremmin. Asukas ajatteli, että kyse oli huolenpidosta.

Kun aikaa kului, Asukkaasta alkoi pikku hiljaa tuntua, että Big Brotherilla on koko ajan jotain huomautettavaa. Asukas yritti parhaansa, mutta aina tilalle ajaessaan hän mietti, mikähän asia tänään on pielessä. Asukkaalle huomauteltiin vatsan toiminnasta, kehotettiin ottamaan yhteyttä lääkäriin. Kun asukas otti ja sai vapauttavan lausunnon, Big Brother totesi, ettei lääkäri ota tällaisia vaivoja vakavasti.

Kun tätä oli jatkunut aikansa, asukas väsyi. Hän meni päiväkirjahuoneeseen ja pyysi, että Big Brother sanoisi kaikki huomautettavat asiat kerralla. Välittömästi tämän jälkeen Big Brother pidätti itsellään oikeuden päiväkirjahuoneessa puhumiseen. Asukas saattoi esittää kysymyksiä, mutta Big Brother ei välttämättä vastannut. Päiväkirjahuoneen ovea ei lopulta edes avattu. Ja miksi Asukas olisi sinne mennyt, kun homma meni yksinpuheluksi.

Asukas tunsi itsensä ulkopuoliseksi. Hän puhui tilanteesta tilan ulkopuolisten kanssa, jotka kehottivat etsimään uutta tilaa. Kaikki, mistä Asukas yritti puhua, Big Brother teilasi sanomalla, että hänellä on kokemusta kymmenien vuosien ajalta sadoista tilan asukkaista. Hän ei voisi mitenkään olla väärässä.

Big Brother halusi kertoa, milloin pyykätään, milloin peseydytään, miten, milloin ja missä urheillaan. Big Brortherilla oli mielipide siihen, miten hiuksia harjataan. Big Brother alkoi myös yllättäen sanoa, että hänen tilansa on enemmän lomailua kuin urheilua varten. Asukas hätääntyi ja luki uudelleen hakupaperit, joilla hän haki tilan asukkaaksi: siellä sanottiin, että urheilukentän pohja oli vasta uusittu ja metsäreittejä on hyvin. Asukas tunsi olonsa petetyksi, kun kenttää ei saanut käyttää ja metsäreiteillä ei saanut juosta.

Asukasta harmitti. Hänelle huomauteltiin jäykkyydestä, mutta hän ei pystynyt tekemään sille mitään, koska juokseminen ja verryttely oli kaikkialla kiellettyä. Asukkaalle osoitettiin kehä, jota hän saattoi hölkätä ympäri. Siihen kului ura. Big Brother uhkasi, että jos Asukas ei osallistu sen tasoittamiseen, pian loppuu juokseminen siinäkin.

Sitten tuli vuoden pimein kuukausi. Asukas oli alkanut hiljalleen järjestää itselleen uusia puitteita, koska jäykkyys ja vetämättömyys olivat jo jokapäiväisiä asioita. Hän alkoi olla ahdistunut ja pahoinvoiva, uneton ja ruokahaluton. Big Brother päätti uusia tilan valot ja usean viikon ajan kaikkialla oli remontin takia pimeää.

Asukas meni päiväkirjahuoneeseen ja kysyi Big Brotherilta, milloin remontti olisi valmis. Big Brother ei vastannut. Asukas kysyi uudelleen. Ei vastausta. Asukas kysyi kolmannen kerran. Big Brother asetti asukkaan häätöuhan alle. Asukas oli tyrmistynyt.

Kului kaksi tuntia ja Asukkaan häätöuhka muuttui viralliseksi häädöksi. Hän ei saanut Big Brotherilta selvitystä, miksi. Big Brother sen sijaan kertoili muille asukkaille syitä siihen, miksi Asukas häädettiin. Asukas yritti rauhoittaa mielensä, otti yhteyttä toiseen tilaan ja poistui itse vapaaehtoisesti tilalta kaikessa hiljaisuudessa aikaisemmin, kuin mitä Big Brotherin häätö edellytti. Hän ei mennyt päiväkirjahuoneeseen kertomaan poistumisestaan ja muut asukkaat saivat tietää siitä vasta jälkikäteen. Hän ei saanut kyynelehtiviä poistumisseremonioita. Häntä ei kaivannut kukaan.

Asukas päätti, ettei hän aikoisi jatkossa tilittää julkisesti mitään tilaan liittyvistä tapahtumista. Hän päätti jatkaa elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista. Ainoa asia, mitä hän mietti oli seuraava: jaksaakohan formaatti kiinnostaa tällaisenaan vielä tulevaisuudessakin vai loppuisiko toiminta Big Brother -tilalla? Asukas on vakuuttunut siitä, etteivät useimmat tilan asukkaaksi hakeutuvat oikeasti tiedä, minkälaiseen elämään he sitoutuvat lähtiessään mukaan.

- Sen tietää vasta kun on siellä--- sen tunteen, että kun joku koko ajan sanoo mitä sun pitää tehdä ja missä --- ei sitä ulkopuoliset tajua, miten tunteet voi olla pinnassa.

- Varmasti mä olisin voinut jättää jotain sanomatta tai tekemättä. Mutta mä lähdin sillä asenteella, että mä olen tällainen ja yrtitän keskustella siitä, miltä musta tuntuu. Ehkä mulla oli liian kovat ja virheelliset odotukset ja sitten jouduin sen takia pettymään. Mutta itse mä sinne lähdin. Kyllähän se häätö harmitti, mutta nyt on kaikki paremmin.

- Kyllähän joku tuollaisessakin kisassa aina voittaa. Ainakin Big Brother.

**************

BB:n ehkä sadas tuotantokausi alkoi taas. Isoveli jaksaa vielä valvoa, minä en.