keskiviikko 15. elokuuta 2012

Kurinpalautusta

Olen päässyt Kyran kanssa samalle aukeamalle. Se lähemmäs häntä en pääse koskaan. Mutta ei se estä yrittämästä.

Tänään oli syksyn ensimmäinen koulutunti ja istunnan palautus. Viime vuoden tapaan halusin aloittaa liinan jatkeena. En suostu enää kutosen istuntaan ja liinassa ratsastaminen on paras tapa korjata istuntaa.

Istunta oli muuten ok, mutta polven alapuolella oli alkanut tapahtua kummallista heiluntaa. Se saatiin nopeasti pois käynti- ravi -siirtymisistä, mutta hiukan hitaammin ravi-käynti -siirtymisistä. Siihen löytyi lääke kevyestä istunnasta, johon nousin ravissa ja jossa siirsin Tintin käyntiin. Lopulta jalka oli taas oikealla paikallaan, vaikka persus oli satulassa. Petra vaatii aina kymmenen onnistunutta toistoa. Tänään piti tehdä töitä jonkun aikaa, että päästiin aloittamaan onnistuineiden toistojen laskeminen.

Jotain hyvää siinäkin, että koko kesän olen ratsastanut kevyessä istunnassa; pohje on paljon vakaampi ja paino oiken.

Vahinko vain, että eilen superväsynyt eläin oli tänään niin hölmöllä tuulella, että emme pystyneet tekemään liinailua ilman ohjia ja jalustimia.

12 kommenttia:

  1. Tällainen tavallinen tuntiratsastaja odottaa myös toisaalta innolla ja toisaalta kauhulla syyskauden ensimmäistä ratsastustuntia. Koko kesänä en ole päässyt hevosen selkään, joten osaanko enää yhtään mitään? Istunta ainakin on varmaan alussa hakusessa, ja tietäähän sen millainen lihaskipu ekoista tunneista muutaman kuukauden tauon jälkeen tulee. Olisipa ihana päästä aloittamaan liinan päässä, niin voisi aluksi keskittyä vain itseensä. Toisaalta tuntien opettajani, uskoisin että ekalla tunnilla ei kovin kummoisia temppuja tehdä, vaan haetaan kesälaumelta palaileville hevosille JA ratsastajille vain ensin hyvää fiilistä ja rauhallista tuntumaa työntekoon. Oi, olisipa jo lauantai!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon itse treenannut kevyttä istuntaa niin ahkerasti koko kesän, että arvelin satulassa hiljaa istumisen olean lähes mahdotonta. Onnistui se kuitenkin. Mutta liinaislua suositan kaikille. Se on joillain ratsatsuskouluillakin mahdollista yksityistunneilla.

      Poista
  2. Se siis todella olit sinä! Bongasin kuvan ja jutun ja tuumasin, että nyt näyttää tutulta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän jutun varjolla sainkin itsestäni tämän melko edustuskelpoisen kuvan. Ja aika monta muuta. Pitäisi laittaa niitä joku kerta esille.

      Poista
    2. Juu, kuva oli hyvä :) Mielenkiintoisia lukemia. Pitääpä lainata mieheltä sykemittaria ja mittailla vertailuksi lännenratsastustunnin sykkeet. Voi olla että on niin lungia menoa ettei syke nouse ;) Paitsi kun hevonen kertoo että istun päin prinkkalaa ja esittää rodeonumeron....

      Poista
    3. Tuo onkin mielenkiintoista. Kyllähän syke tietsyti säikähdyksen ja jännityksen myötä nousee, mutta vaoin hetkellisesti. Minulla esimerkiksi koulu- ja etsetunnin välillä ei ollut merkittävän suuria eroja kalorinkulutuksessa, ainoastaan maksimisykkeessä. Tiestysti tunnit ovat aika eri tyyppisiä. Estetunnilla sykkeennousu on enemmän sellaista rykäysmäistä, ja kävelyäkin tulee vastaavasti paljon enemmän, kun taas koulutunnilla liike ja kuormitus on tasaisempaa. Syke pystyy jälkimmäisessä koko ajan tasaisemmalla. Molemmissa Hippoksen mittauksissa oli mukana puolen tunnin verran alku- ja loppukävelyä, joten varsinainen työskenteluaika osui hyvinkin samaan juoksulenkin (50min) kanssa.

      Poista
    4. Mä käytin aikoinaan aika paljonkin sykemittaria ratsastaessa, silloin kuin siis muutenkin urheilin ja treenasin (salibandya) aktiivisesti. Tuli pidettyä oikein päiväkirjaa treeneistä, harmi että ne on kaikki jonnekkin hävinneet. Mutta sen muistan, että sykemittari vahvisti kyllä perstuntumafiiliksen siitä, että tunnin kalorikulutus riippui hyvin paljon hevosesta jolla ratsasti! Isoravisella ja hiukan raskaalla hevosella koulutunnin kulutus alkoi olla lähellä lyhyen salibandytreenin kulutusta (ja siis lyhyt treeni tarkoittaa tunnin treeniä). Jos hevonen oli kevyt ratsastajaa ja sillä oli helpot liikkeet istua, selvisi noin puolella kulutuksella.

      Poista
  3. Täällä oli myös melkoinen yllätys kun näin kuvan; "Hei toihan on Ruuhkavuosiratsastaja!!" :D

    VastaaPoista
  4. Minäkin bongasin kuvasi Hipppoksesta :) Kuulosti mielenkiintoiselta tuo sykemittarin käyttö ratsastaessa, oliko siitä jotain laajempaakin tilastoa, kun tuossa jutussahan oli vaan muutamia vertailuarvoja eri ratsastuksen lajeista? Jos oli, niin postaus tuosta aiheesta olisi kiinnostava!

    VastaaPoista
  5. Täälläkin bongattiin tuttu kasvo Hippoksen sivuilta. Minulle on aina sanottu, että ratsastus ei ole urheilua... mutta kyllä se vaan on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että ketkä muuta väittävät, eivät ole ratsastusta kokeilleet. :) Toki on itsekin helppo joistain lajeista ajatella, että tarvitaanko noissa muka kuntoa. Ymmärtänmykseni mukaan kuitenkin esimerkiksi formula-auton ajaminen vaatii aivan älytöntä lihaskuntoa ja fyysistä voimaa.

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...