Vielä vähän fiilistelyä
Treeneistä ja tsemppauksesta kiitos Hillevi Huttuselle sekä todelliselle opetusmestarilleni Tintille, joka vei lopulta yli ihan kaikesta.
Voitte vain kuvitella, miten hienolta tuntuu päästä tekemään jotain, mitä on halunnut 12-vuotiaasta asti tehdä. Nyt kun olemme päässeet alkuun, emme todellakaan lopeta ihan heti.
Videot kuvasi Annukka Aho
Waude! Näyttää todella kivalle. Tulee heti itellekin olo, et määkin tahon. =D
VastaaPoistaEhdottomasti, etsi esteet ja anna mennä!
PoistaTää liikuttui ihan kyyneliin asti...
VastaaPoistaArvaa vain, paljonko itse pillitin ekana päivänä!
Poista(Vitsi, kirjotan tätä jo toiseen kertaan, ekalla kerralla kommentti lensi jonnekin bittien taivaseen... Mutta siis:)
VastaaPoistaUi, ihan mahtavaa! Tulee ihan nostalginen olo ja oma nuoruus mieleen! Voitko kuvitella, että ennen kuin musta tuli (wannabe) kouluratsastaja, haaveilin kenttäratsastajan urasta! Silloisella hoitohepalla sijoituttiin kerran pikkipikku-kenttäkisoissa toiseksi! Hoitsuni oli tallin ruma ankanpoikanen, josta juuri kukaan ei tykännyt (laiskahko, jäykkä ja todella köpöt liikkeet), mutta maastoesteradalla sen sisäinen täykkäri (tai ainakin kaikki 1/8 mikä sen sukutulusta löytyi) heräsi ja se liiteli tukkikasat, risuesteet, banketit, portaat ja vesihaudat kuin unelma! Silloin ei osannut edes pelätä isoja, kiinteitä esteitä, vaan luottamus hevoseen (ja omaan itseenkin, kai) oli ihan täydellinen.
P.S. Mutta tästäkin huolimatta, hauska huomata että uuden gallupin mukaan sun lukijoissa on enemmänkin kouluratsastuksesta kiinnostuneita! :D
:) Kouluratsastus onkin kaiken pohja.
PoistaOi, ihana Tintti! Tulin hyvälle mielellä tästä videosta :) Ite en kyllä uskaltais, kun en sitä maahankaivettua ristikkoakaan uskalla.
VastaaPoista