Ruuhkatuntiautoilija
Perusradan viimeisen yli en yksinkertaisesti enää jaksanut sitä työntää. Selvittiin neljällä virhepisteellä. Olin löytänyt itselleni samanvärisen paidan kuin ensimmäinen Tintille joskus ostamani satulahuopa, joten tyyli ehkä korvasi suorituksen. Tintti tosin oli huolimattoman harjauksen jäljiltä korvien takaa mutainen. Onneksi en itse tällä kertaa saanut maistaa tannerta.
Olen silti tyytyväinen, että keräsimme luumme radan loppuun saakka. Silti pistää miettityttämään, miten jokaisen radan jälkeen löydän itseni taputtelemasta itseäni olkapäälle, että hyvinhän me tästäkin extreme-olosuhteesta selvittiin. Olisiko liikaa pyydetty edes kerran saada se tilanne, jolloin kaikki menisi optimaalisesti?
Edes kerran, jooko? Kerran vain.
![]() |
Näin minäkin olin suunnitellut sen ratsastavani, mutta perusradan viimeiselle tuli kielto. |
"Hyppään, jos on pakko, mutta laitan kyllä silmät kiinni!" Kuva: Heidi Lammi http://tiimin.galleria.fi/home/ |
Kommentit
Lähetä kommentti