lauantai 12. toukokuuta 2012

Kielipeliä

Ensi viikolla olisi vuoden ekat kisailut. Päätettiin siirtää sateiden takia tämänpäiväiset treenit maanantaille, koska siihen oli mahdollisuus. Tintti kävi kentällä tuhahtamassa, jatkoi tuhahteluaan maneesin ovelle, ja lähti tarmokkaasti maastoa kohti. Sen päätös siis. Humputtelimme koleassa tuulessa ilman satulaa, Tintti sonnustautuneena Juha Mieto -look-a-like- asuun. Oli aikaa mietiskellä kaikenlaista.

Nuorena tuntui, että sellaisia ihmisiä, jotka sanovat asiat hienosti ja hyvin, oli todella paljon. Nykyisin yhä harvempi pystyy liikuttamaan minua nokkeluudellaan. Erityisesti musiikki on kliseiden maailma, jossa Freddie Mercury kuoli lavakarisma mukanaan ja Juice Leskinen ehti sanailla suomeksi kaiken sanomisen arvoisen. Däng-däng.

Uuden musiikin kuunteleminen on nykyisin millä tahansa ymmärtämälläni kielellä yhä useammin kiusallista kuultavaa. Uudet kappaleet muistuttavat jostain ennen kuullusta. Ja aina jostain paukahtaa joku, joka varmasti ihan oikeasti on keksinyt senkin asian uudelleen. Vaan minuapa on kauhean hankala miellyttää.

Kirjallisuuden saralla olen aina pitänyt enemmän elämäkerroista kuin fantasiasta; oikeat elämät kun eroavat toisistaan paljon varmemmin kuin keksityt. Mutta esimerkiksi viime kesänä läpiselattu Ray Manzarekin hippimuistelmateos aiheutti myötähäpeää. Osa siitä kohdistui kääntäjän sanavalintoihin. Ne olivat kliseisiä, kliseisempiä kuin suomalaisten rocklehtien tiedostavat toimittajat.

Jätän surutta kesken sen, mikä ei nappaa, mutta toisaalta saatan tarttua Donna Tartt´in Jumalat juhlivat öisin -teokseen yhä uudelleen. Olen joutunut opiskelujeni takia lukemaan niin paljon pakkopullaa, etten vapaaehtoisesti tuhlaa aikaani lukeakseni esimerkiksi klassikkoja, jotka eivät sittenkään jaksa pitää mielenkiintoa yllä loppuun saakka. Terveisiä Sinuhen sivulta 250, mistä saakka on ollut parempaa tekemistä.

Lukulistallani on useita blogeja ja kaikille nille yhdistävä piirre on oikeakielisyys, jäsennelty teksti, lyhykäiset tai muuten mukaansatempaavat tekstit sekä viihdyttävyys. Mielenkiintoni kohdistuu pääsääntöisesti sellaiseen, mitä pystyn ihailemaan, mistä voin riehaantua, mikä ei ole samanlaista kuin oma elämäni ja mihin en suin surminkaan pysty itse. Muutamia blogeja luen aktiivisesti. Olen hämmentävän vähän kiinnostunut vertaisbondauksesta eikä mikään maailmassa saanut minua esimerkiksi äitiyslomalla lähtemään asuinalueemme asukaspuistoon tutustumaan toisten samanikäisten lasten äiteihin vain siksi, että meitä yhdistää äitiys. Olisiko minulla todella tähän karsintaan varaa? Sitä en osaa arvioida. Kenelläpä olisi.

Joudun rajaamaan kinnostuksen kohteitani myös ajanpuutteen takia.
Sen siitä saa kun on kiireinen tavis, ei ehdi kiinnostua, ei aina edes itsestään.

*************************************************

Rimakauhua ja rahkapiirakkaa
- Koska Minnalla on kauniita kuvia ja joskus inhokkaistakin näkökulmista tarkasteltuja aiheita, joista tulee hyvälle tuulelle.

Tuolta saapuu Charly
- Koska Sanna kirjoittaa hauskasti ja minäkin haluaisin olla hauska.

Brooken Elämää
- Koska Jonna kilpailee sillä tavoin, mistä itse haaveilen. Täältä käyn imemässä myös vinkkejä.

Madjaarien mailla
- Koska elämä Unkarissa tuntuu kiehtovalta.

Ässän käkenä
- Teiniviidakon Tarzan

Riinan kengitysblogi
- Kengitys kiinnostaa

Pientä puhetta
- Saija on aloittanut ratsastuksen ihan alkeista vasta muutamia vuosia sitten ja rohkaistui ostamaan hevosen. Niin upeaa, ettei ihminen kehittele tekosyitä ollakseen uskaltamatta tehdä sitä, mitä haluaa.

12 kommenttia:

  1. Kiitos Anni, ihan punastuttaa noin kauniit sanat. Nautin myös kovasti sinun tyylistäsi kirjoittaa ja kuljettaa pitkiäkin tekstejä sujuvasti ja pointtia kadottamatta. Tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Välillä mietin, että tuleepa pitkiä,mutta Anssi on antanut niistä tuon saman palautteen. Olen joskus tekstieni kanssa vähän kuin livenäkin: en osaa lopettaa, vaan juttua tulee, ja tulee, ja tulee...

      Poista
  2. Teiniviidakon Tarzan. :D Jos sallit, alan käyttää tätä ilmaisua heti, kun mahdollista, sillä se naurattaa niin paljon. Olenhan itsekin melkein kuin teini, ei sille mitään voi. Kiitos huomiosta blogissasi!

    Itse ratsastan lähinnä keppihevosilla, mutta yläasteiässä luin paljon hevoskirjoja. Olisiko ollut jokin Laura-sarja, josta opin teoriassa sen, miten satulaan noustaan tai mikä on kavioura, kevennys ja pohkeenväistö. Niistä oli kovasti hyötyä, kun polttareissani jouduin ratsastamaan "villillä orihevosella".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna mennä vaan. Itse työskentelen lukiossa; meillä lähinnä vain sivistyneesti tarjoillaan banaaneja tai jotain.

      Pitäisköhän itsekin siirtyä keppihevosiin. Voisi olla edukkaampaa...

      Poista
  3. Kiitos Anni, minäkin punastun! Olethan sinäkin hauska - nautin tyylistäsi kirjoittaa ja vaihtelevista postauksista, joissa välillä sivutaan muutakin elämää. Haluaisin olla itsekin yhtä tarkka oikeakielisyydestä ja hyvin jäsennellystä tekstistä kuin sinä. Valitettavasti "harrastuskirjoittamisessa" en aina pysty siihen, kun viilausinto kuluu riittävästi jo virka-aikana.

    Toisaalta olen omien kirjoitusteni osalta joskus pohtinut, että huumorikin on defenssimekanismi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkohan tähän räveltämiseen on suhtautua huumorilla.

      Täytyy sanoa, että tämä "muu elämä"- osio on saanut yhdessä vaiheessa huomiota ystäväpiirissämme ja nimenomaan miehissä, jotka eivät todellakaan siis ole missään tekemisissä hevosten kanssa, mutta lukevat tätä blogia, koska heistä on ollut mukavaa seurata, ettei elämä lopu perheen perustamiseen.

      Kiitos tuosta oikeakielisyyskehusta. Olen melko pilkun****ja, mutta minulla on sellainen kotikenttäetu, että mieheni oikolukee kaikki tekstit. Raukkaparka...

      Poista
  4. Kiitos myös madjaarien mailta sanoistasi! Hyvin paljon samoin kriteerein valitsen suosikkini, ja aika lailla samat lempparit meillä onkin. Ihailen sinun blogiasi paljon, ja sen löydettyäni taisin lukea sen yhdeltä tai kahdelta istumalta kokonaan. Hevosblogeja on paljon, kiinnostavasti kirjoitettuja hevosblogeja vähemmän.

    Näin mutuna sanoisin, että valtaosa suosikkiblogeistani on viestinnän tai suomen kielen ammattilaisten kirjoittamia, oli aihe sitten mikä tahansa - expat-blogi, hevosblogi, muotiblogi. Itsekin olen viestinnän ihmisiä, mutta työssäni ei näinkään luovaa kirjoittamista tarvita, joten blogi on ollut minulle elintärkeä "toisenlaisen" kirjoittamisen kanava. Ja toki tällä hetkellä työskentelen englanniksi, joten suomeksi kirjoittaminen on osoittautunut minulle yllättävän tärkeäksi - oikeastaan tarpeeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun itse työskentelin lukiikäisenä maakuntalehdessä ja sain tehtäväkseni tehdä kaikki mahdolliset jäte-eräjutut perhosnäyttelyistä lähtien. Sittemmin olen kirjoittanut kauheasti opiskeluraportteja, joten tällainen "kirjoitan just siitä mistä haluan" -raapustelu on ollut niin ikään vapauttavaa.

      Kuten eräs luennoitsija taannoin sanoi: bloggauksen peuslähtökohta on, että tavalliset ihmiset kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista vailla mitään muuta motiivia kuin halu kirjoittaa, ja toiset tavalliset ihmiset erinäisistä syistä alkavat kiinnostua näistä kirjoituksista.

      Olen niin otettu, että tekstini kiinnostavat eikä nykysin enää tarvitse kirjoittaa vain pöytälaatikkoon, kuten yläasteella. (kaikki on tallessa, kerään rohkeutta niiden uudelleenlukemiseen)

      Kiitos kaikille!

      Poista
  5. Voi Anni, kiitos! Mun pitäis välillä itsekin yrittää muistaa, että on näissä ratkaisuissa rohkeuttakin - ei pelkkää tyhmyyttä ;)

    VastaaPoista
  6. Ai juu, se piti vielä sanoa, että Jumalat juhlivat öisin oli hyvä!

    VastaaPoista
  7. Voi apua, meidän on pakko joskus tavata! Mä allekirjoitan kaikki kirjoittamasi! Nimimerkillä Sormusten herran keskenjättäneenä, koska ei vaan auennut ne hobitit ei, vaikka kuinka olisin halunnut kirjan lukea. Ja Freddie, oih! Ja Juice!

    Olen äärimmäisen otettu, että blogini mainitaan tässä listassa! Kiitos! Ja kuten olen ennenkin sanonut, pidän blogistasi valtavasti, se saa mut aina nauramaan tai nyökkäämään myötämielisesti "juu, juuri näin, aivan samaa mieltä, nuff said". Jatka samaa rataa! You go girl!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulkaahan meille kisaamaan joku keskiviikko! :)

      Taisi olla selvää sekin, etten ole edes yrittänyt tarttua Tolkieniin...

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...