Rahalla saa
Taannoin tapasin ihmisen, jonka kanssa jokainen keskustelu alkoi nopeasti tuntua kiusalliselta. Hän piti minua rikkaana. Omistinhan hevosen.
Tapaamani ihminen ei olisi tiennyt minun omistavan hevosta, ellei hän olisi kertonut jälkikasvunsa ratsastavan ja ellemme olisi sillä perusteella alkaneet keskustella talleista, joilla voi ratsastaa. Näin jälkikäteen ajatellen hänen avausvetonsa oli sellainen, että olisi pitänyt tajuta olla jatkamatta keskustelua yhtään pidempään. "Kyllä hymyilyttää viedä lasta tallille, kun sinne osa tuo lapsia isoilla bemareilla ja itsellä on vain tavallinen auto," hän sanoi äänessään rehvakasta halveksuntaa. "Ja teillä hevosenomistajilla nyt on autot sitä luokkaa, mitä pikkubussit on. Hä-hä-hä-hä."
Ne olivat kiusallisia hetkiä. Olisiko pitänyt sanoa, että ei ole? Isohko auto on useimmille välttämätön ostos, jos he aikovat vetää traileria. Traileria saa silti vedettyä myös useimmilla perheautoilla. Niitä näkyy talleilla aivan kuten minkä tahansa työpaikan parkkipaikallakin.
Sittemmin sain kuulla, ettei tavallisilla kuolevaisilla ole varaa hevoseen. Että miten perheestä vain yksi voi ratsastaa, koska se on niin kallista. Minulta on kysytty, olenko koskaan laskenut, paljonko hevoseen menee kuukaudessa rahaa. Se on hämmentävää. Hevoskulut eivät ole salaisuus, mutta ei kai minun tarvitse puolituntemattomalle tehdä tiliä omista menoistani.
Mietin usein, mitä olisin sanoisin takaisin. Mehän tiesimme toistemme palkat, ainakin noin suurin piirtein. Tosin on opettajien palkoissakin vaihtelua. Kaikki eivät ole pienipalkkaisia. Monen lukion opettajan palkkapussi alkaa ylituntien jälkeen numerolla neljä. Mutta silti. Siitä lähdetään, että rahaa ei ole ja työ on raskasta.
Entä jos olisin udellut, onko hänen vaimonsa jotenkin tosi kovatuloinen, kun heillä on varaa kesämökkiin? Jos hän olisi kertonut perineensä sen, olisin voinut todeta hänen olevan rikkaasta suvusta, hähähä. Jos hän olisi puolustautunut sanomalla, että kesämökin ylöspito maksaa maltaita ja aina on jotain korjattavaa, olisin sanonut, että sellainen se on valkoisen miehen taakka.
Olisinpa keksinyt kysyä hänen asuntolainansa kuukausilyhennys! Kun hänellä näyttää olevan kaikenlaiseen muuhunkin varaa. Laskettelulomiin ja sellaiseen. Vaan miten hän olikaan raaskinut hankkia niin paljon lapsia! Lapsethan maksaa! Olikohan hän koskaan laskenut, miten paljon niihin oli mennyt? Olisi jättänyt lapset hankkimatta, kun niin raskasta oli?
Tiesiköhän hän muuten, että lihavana pysyminen maksaa paljon enemmän kuin hoikkana pysyminen?
Mitähän he ostavat kaupasta viikoittain? Kuinka usein käyvät vaateostoksilla ja paljonko siihen menee rahaa? Mitä kaikkea muuta perhe harrastaa ja mitä niihin kuluu? Miten ihmeessä kannattaa asua noin isossa talossa noin kaukana, ja pitää kahta autoa? Nämä on kuule valintakysymyksiä, mitä kukin pitää tärkeänä!
Päätin kuitenkin olla provosoitumatta (tätä tekstiä lukuunottamatta).
On minulla nimittäin varaa suhteessa häneen. Vaieta.
**********
Tilastotetoa ratsastuksesta SRL:n sivuilla:
http://www.ratsastus.fi/ratsastustietoa/tilastotietoa_ratsastuksesta
Tapaamani ihminen ei olisi tiennyt minun omistavan hevosta, ellei hän olisi kertonut jälkikasvunsa ratsastavan ja ellemme olisi sillä perusteella alkaneet keskustella talleista, joilla voi ratsastaa. Näin jälkikäteen ajatellen hänen avausvetonsa oli sellainen, että olisi pitänyt tajuta olla jatkamatta keskustelua yhtään pidempään. "Kyllä hymyilyttää viedä lasta tallille, kun sinne osa tuo lapsia isoilla bemareilla ja itsellä on vain tavallinen auto," hän sanoi äänessään rehvakasta halveksuntaa. "Ja teillä hevosenomistajilla nyt on autot sitä luokkaa, mitä pikkubussit on. Hä-hä-hä-hä."
Ne olivat kiusallisia hetkiä. Olisiko pitänyt sanoa, että ei ole? Isohko auto on useimmille välttämätön ostos, jos he aikovat vetää traileria. Traileria saa silti vedettyä myös useimmilla perheautoilla. Niitä näkyy talleilla aivan kuten minkä tahansa työpaikan parkkipaikallakin.
Sittemmin sain kuulla, ettei tavallisilla kuolevaisilla ole varaa hevoseen. Että miten perheestä vain yksi voi ratsastaa, koska se on niin kallista. Minulta on kysytty, olenko koskaan laskenut, paljonko hevoseen menee kuukaudessa rahaa. Se on hämmentävää. Hevoskulut eivät ole salaisuus, mutta ei kai minun tarvitse puolituntemattomalle tehdä tiliä omista menoistani.
Mietin usein, mitä olisin sanoisin takaisin. Mehän tiesimme toistemme palkat, ainakin noin suurin piirtein. Tosin on opettajien palkoissakin vaihtelua. Kaikki eivät ole pienipalkkaisia. Monen lukion opettajan palkkapussi alkaa ylituntien jälkeen numerolla neljä. Mutta silti. Siitä lähdetään, että rahaa ei ole ja työ on raskasta.
Entä jos olisin udellut, onko hänen vaimonsa jotenkin tosi kovatuloinen, kun heillä on varaa kesämökkiin? Jos hän olisi kertonut perineensä sen, olisin voinut todeta hänen olevan rikkaasta suvusta, hähähä. Jos hän olisi puolustautunut sanomalla, että kesämökin ylöspito maksaa maltaita ja aina on jotain korjattavaa, olisin sanonut, että sellainen se on valkoisen miehen taakka.
Olisinpa keksinyt kysyä hänen asuntolainansa kuukausilyhennys! Kun hänellä näyttää olevan kaikenlaiseen muuhunkin varaa. Laskettelulomiin ja sellaiseen. Vaan miten hän olikaan raaskinut hankkia niin paljon lapsia! Lapsethan maksaa! Olikohan hän koskaan laskenut, miten paljon niihin oli mennyt? Olisi jättänyt lapset hankkimatta, kun niin raskasta oli?
Tiesiköhän hän muuten, että lihavana pysyminen maksaa paljon enemmän kuin hoikkana pysyminen?
Mitähän he ostavat kaupasta viikoittain? Kuinka usein käyvät vaateostoksilla ja paljonko siihen menee rahaa? Mitä kaikkea muuta perhe harrastaa ja mitä niihin kuluu? Miten ihmeessä kannattaa asua noin isossa talossa noin kaukana, ja pitää kahta autoa? Nämä on kuule valintakysymyksiä, mitä kukin pitää tärkeänä!
Päätin kuitenkin olla provosoitumatta (tätä tekstiä lukuunottamatta).
On minulla nimittäin varaa suhteessa häneen. Vaieta.
**********
Tilastotetoa ratsastuksesta SRL:n sivuilla:
http://www.ratsastus.fi/ratsastustietoa/tilastotietoa_ratsastuksesta
Allekirjoitan kaiken mitä kirjoitit (taas).
VastaaPoistaMinä olen saanut jo monesti kuulla taas lähiaikoina "että kuinka opiskelijalla on varaa harrastaa hevosia?"/ "Miten opiskelijalla on varaa ostaa hevonen?"
Voi luoja. Johonkin se raha menee kaikilla kuitenkin, en ymmärrä miksi juuri tuo hevostelu koetaan sellaiseksi "porvariharrastukseksi"..
Hevosenomistajat laittavat elukkoihinsa aina sellaisia summia, että se on väistämättä pois jostain muusta. Hara kylpee rahassa. Elämä on mitoitettu yhdelle hevoselle, toinen olisi jo sula mahdottomuus.
PoistaYlimystölajin harrastajina hevosenomistajien luullaan useimmiten saaneen kaiken jostain ylhäältä ilman,e ttä ovat laittaneet tikkua ristiins en eteen. Ajatus tästä herättää kateutta. Kateuteen liittyy aina se, että kuvitellaan jonkun saaneen ansiotta jotain sellaista, mistä halutaan itsekin päästä osallisiksi. Että joku on vain onnekas paskiainen, kun muut täällä raatavat onnensa eteen.
Tästä syystä esimerkiksi toimistossa istuva yritysjohtaja ei ole suurimman osan mielestä oikeutettu jättimäiseen palkkapussiinsa, mutta esimerkiksi NHL-jääkiekkoilijan kohtuuttoman suurta palkkapussi on ihan ok. Sillä kuka tahansa voi opiskella rahakkaan ammatin, istua toimistossa ja käyttää tietokonetta, mutta kuka tahansa ei voi tulla maailman parhaaksi jääkiekkoilijaksi. Jälkimmäisestä on syytä maksaa maltaita.
Ensimmäinen maksaa puolet veroistaan Suomeen. Toinen käy paistattelemassa Lastenkliniikoiden kummina golfkentällä, vaikka auttaisi sitä Lastenklinikkaa enemmän pelkästään maksamalla veronsa Suomeen.
Hyvä Anni! Asiaa, taas! :)
VastaaPoistaNo, kyse on siita mihin rahansa laittaa. Ja hevostelunhan voi aina lopettaa jos ei rahat riita. Mun mielesta on aika outoa ylipaansa kysella toisten ihmisten raha-asioista, mutta huvinsa kullakin...meneehan sita rahaa tietty meikkeihin, irtokynsiin, kauneusleikkauksiin ja vaatteisiinkin...mita pidetaan normaalina.
VastaaPoistaNää on jäniä asioita. Minun huomioni mukaan asiasta utelevat ovat poikkeuksetta miehiä ja tuntuvat olettavan, että miehen rahoilla niitä hevosia pidetään niissä talouksissa, missä niitä on.
Poista