torstai 15. maaliskuuta 2012

Tavallisesti käynti hierojalla auttaa

Tiistai-iltana opiskelukaveri tarjoutui hieromaan hartiani. Tenttiaamu nimittäin valkeni siltäkin osin melko synkissä tunnelmissa, että en pystynyt kääntämään päätäni kunnolla. Leuan painaminen kiinni rintaan tuntui jo aamusta hyvin luontevalta, mutta aiheutti kiristystä ristiselässä saakka. Ei erityisen ylevää.

Mutta sitten edelliseltä ammatiltaan fysioterapeuttina toiminut opiskelukaveri tarjoutui auttamaan. Ja niin minä pääsin illansuussa pötköttämään asuntolan kirjoituspöydän päälle hierottavaksi! Tunnin päästä veri kiersi päässä kohinalla. Olo oli euforinen, ja pääsimme illalla vielä savusaunaan.

Tintti sen sijaan sai viime sunnuntaina 17-vuotissyntymäpäivälahjakseen niin ikään vastaavan käsittelyn. Sillekin käsittely tuli tarpeeseen, kuten näistä hierojalta saaduista kuvista huomaa. Hieronnan suoritti Annina Niskanen.

"Tavallaan mulla olis tässä tämä ruoka kesken..."

"Just siitä, just siitä, just, just!"

"Awwwwww..."
"Maksaaks ne nainen tän, vai oliko tarkoitus, että hieron teitä tässä samalla?"

Oli tietenkin hienoa kuulla hieronnan jälkeen, että olen tehnyt Tintin lihaksiston kanssa hyvää työtä ja että pääsääntöisesti Tintti oli nautiskellut hieronnasta kunnolla, maiskutellen ja haukotellen. Mitään epänormaalia ei ollut havaittavissa.

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Jep. Tätä se tekee aina harjatessakin, kun hyvä paikka löytyy. Ja yrittää hoitaa takaisin.

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...