tiistai 13. maaliskuuta 2012

Melko väsynyttä

Olin tänään mahdollisesti elämäni viimeisessä kirjatentissä. Väsymys on sanoinkosketeltavaa. Positiivisuus on perseestä.

Tentti meni hyvin. Mutta miksi kaikkien muiden hevoset kulkevat kauniissa peräänannossa siitä hetkestä, kun he ottavat tuntuman? Miksi minä joudun tilanteeseen, jossa ensin taistelen hevoseni kanssa yllätyksellisten diagonaalilla tapahtuvien laukanvaihtojen kanssa ja sitten en yhtäkkiä saa laukkaa vaihdettua estetreeneissä. Joskus en saa laukkaa nousemaan muutenkaan, en oikeaa enkä väärää.

Vain minä onnistun tippumaan hevoseni selästä sen kieltäessä 40cm:n ristikolle. Olen ainoa ihminen maailmassa, joka ei hyppää korkeampia kuin 80 cm:n ratoja.

Vain minä joudun laskemaan rahojani, sillä kaikilla muilla on rahaa, jolla käydä valmennuksissa ihan koko ajan, vaikka ei edes huvittaisi. Ja kun ei huvita, he maksavat valmennuksia toisille. Tai maksavat muuten vaan.

Jokainen kanssaihminen, joka on ikinä kiivennyt hevosen selkään, on löytänyt salamannopeasti oikean istunnan. Minä jouduin opettelemaan omaani aktiivisesti yli vuoden ja palaan siihen aina vain. Ja eihän se riitä, etten osaa istua perse penkissä, en osaa istua esteistunnassakaan! Enkä tiedä kenenkään opetelleen keventämään oikein vasta tässä vaiheessa ratsastusuraansa.

Peilistä katsoo nuupahtanut nainen. Rumakin varmaan. Ovat ratsastushousuni haaroista ratkenneet. Ylähuulessani kasvaa viiksiä ja hammasharja on ollut vaihtamatta liian pitkään. En muista, minkä nimisiä ystäviä minulla oli. Jos ei ole nälkä niin paskattaa. Paleltaa ainakin. Ja vituttaa. Eeli, eeli, lama sabaktani?

Hymyile, stana!
Seuraavaksi  on vuorossa operaatio ryhdistäytyminen. Menet sanomaan peilikuvallesi, että olet kaunis, kiva, fiksu ja ihana. Etkä todellakaan käy vaa ´alla.


12 kommenttia:

  1. Voi yhden kerran!
    Tänään on varmaan joku yleinen "positiivisuus on perseestä-päivä".
    Kirjoitin nimittäin itse äsken aika samantyyppisen postauksen :D :D

    ..Ehkä huomenna on taas parempi päivä meille molemmille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi toden totta, tiistai 13. päivä lienee epäonnen päivä muuallakin.
      Huomenna alkaa uusi elämä, niin satulassa kuin maan päällä.

      Poista
  2. Komppaan sinua, miksi aina sanotaan jotta "perjantai 13 päivä" ?? Kyllä se 13 päivä on ihan joka kuukausi... mutta onko se onnetonta, ei välttämättä, mutta tänään ainakin tuntuu siltä :)
    No jaksaa jaksaa, onneksi edes aurinko paistaa. Vaikka täällä meillä preerialla ainakin tuulee jälleen kerran niin, että tukka päästä lähtee. Uskaltaakohan sitä edes hevosen selkään kiivetä tänään, odotuksellä lähdemmekö lentoon?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta joskus kuitenkin tuntuu, että mitä voimattomampana kiipeän hevosen selkään, sitä mukavammin kaikki toimii sen kanssa juuri silloin. Onko sinulla kokemusta siitä?

      Poista
  3. Mulla on käynyt juuri noin, että kun menen ratsastamaan ilman suuria odotuksia ja suunnitelmia, joskus jopa vähän kiireellä, kaikki on toiminut loistavasti. Ja sitten kun on aikaa tuunata ja puunata pollea valmiiksi ja siistiä sen otsatukkakin valmennukseen, kaikki menee ihan päin sitä itseään. Vaikka oltiin niin nätteinäkin ja sävy sävyyn laitettuna.

    Ja olepas varuillasi irtokenkien kanssa (viimeksi Tintiltä ja Dáriukselta irtosi kenkä samana päivänä). Meiltä putosi yksi eilen illalla Unkarin pelloille ;) Luonnollisesti pyhäpäivän aattoiltana ja pitkän viikonlopun alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole totta!!!!! Eilen sain tallilta viestin, että etukenkä jäi tarhaan!

      Poista
    2. Herran jestas! Oikeesti uskomatonta - onkohan meidän hevosilla samanlaiset tähtikartat tai jotain? Me saatiin lauantaiaamuksi seppä tulemaan, ja huomenna pääsen laina-arabilla maastoon :)

      Poista
    3. Hahaa, sopimuksia yli maarajojen?

      Meillä kengittäjä kävi tänään, eilen ei ehtinyt, mikä oli enemmän kuin täysin ymmärrettävää. Mutta monta kertaa hän on käynyt lähes samantien, kun kenkä on tippunut. Se on onnekasta, kun enemmän kuulee näitä tarinoita, joissa kengittäjää odotellaan ja odotellaan...

      Poista
  4. Voi eii.... Ei saisi nauraa toisen surkeudelle, mutta sinulla on kyllä sana hallussa! Ja tiistai oli 13. päivä, joten nyt toivottavasti fiilis on jo vähän eri?

    Hattua nostan kyllä jokaiselle, joka yrittelee opiskeluhommia töiden ohessa. Huippusuoritus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä totta puhuen aina välillä tuntuu ihan hullun hommalta, vaikka on mielenkiintoista ja tästä on suora hyöty siihen työhön, mitä teen.

      Tehtäviä kuitenkin tulee lisää ja lisää, mutta käytettävä niihin käytettävä aika ei suinkaan lisäänny samassa suhteessa. Päätettiin tuossa kotona hetki sitten, että kun nämä nyt meineillään olevat opiskelut saadaan päätökseen, ei aloiteta enää mitään. Luetaan iltaisin vain hömppää.

      Mutta nyt ollaan jo puolivälissä!
      Aurinkokin paistaa, vaikkei sitä (aina) näy!

      Poista
  5. Vapauttavaa että joku toinenkin aikuiseksi luokiteltava potee joskus teiniangstia! :)

    VastaaPoista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...