perjantai 16. maaliskuuta 2012

92-88-76

Nyt loppui valitus. Minä kävin tänään viimeinkin ratsastushousukaupassa.

Kerroin myyjälle, että haluaisin vyötärömalliset, kokopaikkaiset, laadukkaat, edulliset ja harmaat. Ja koska luulen, ettei tätä kaikkea ei voi saada, lähdetään tiputtamaan loppupäästä pois.

- Mikäs sun koko on, kolme..?
Nielaisin ja henkäisin. Varmaan punastuinkin.
- Kolmekasi.

Euro-Starin housu täytti vaatimukset suurinpiirtein. 10 euron etusetelin haltijana koin tehneeni ihan hyvät kaupat ja poistuin kaupasta hiukan budjettini ylitystä nieleskellen, mutta tyytyväisenä.

Hei, hei Cavallot. Hyvin palvelitte viimeiset viisi vuotta käytännössä ainoina ratsastushousuinani. Paitsi kun raskauden jälkeen kävin ostamassa parilla kympillä ikuisesti mielihyvähousuinani palvelevat purkkapöksyt kokoa 46.

Ne harmaat odottavat minua vielä jossain kaupassa. Siis oikeasti harmaat. Ei harmaantuneet.

Cavallo Champion, lännen lökäri. Väri pikimusta.
Tuuletus on viime aikoina toiminut. Eivät ole kuitenkaan hajonneet kappaleiksi.

Euro-Star Zohra
Kolmet housut päällekkäin, koot 92 (46), 88 (44) ja 76 (38)
Nyt ei pitäisi housun hangata kun ei verikään kierrä.








4 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää housut! Ja mahtava pienentyminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Hiukan arveluttavaa tässä jutussa on tosin se, että olen toden totta katsonut tarpeelliseksi näyttää hanuria blogissani. Täällä ei ole yhtään kunnollista naamakuvaakaan. Jos olen päättänyt esitellä vain parhaimpia puoliani, mitä tämä kertoo minusta?

      No huh-huh!

      Poista
    2. Istuinhan on yksi ratsastajan tärkeimmistä puolista! Joten ihan perusteltua näyttää hanuria. Varsinkin, jos hanuria koristaa Euro-Starit, nuo ysikytluvun tallillakäyneiden Leviksiin verrattavissa olevat statushousut :)

      Poista
    3. Nimenomaan. Jos olisin nuori ja trendikäs, minulla olisi Kingslandit. Oon niin ysäri, niin ysäri...

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...