Äiti yli esteen

Kolmen kuukauden hyppytauko tuntui, muttei yhtä paljon kuin raskauden aikainen ja jälkeinen hyppytauko. Olen aina tykännyt hyppäämisestä, mutta Tintti ei ole antanut minulle hyppäämisen iloa ilmaiseksi. Olen kuitenkin oppinut siltä valtavasti.

Lopetetaan se himmaaminen ja aletaan ratsastaa.
Rehellisesti sanoen, Tintti nyt ei periaatteessa ole minun kaltaiselleni ratsastajalle se optimaalisin estehevonen. Hyppääminen sen kanssa on molemminpuoliselle luottamukselle perustuvaa yhteistyötä, olivat esteen minkä korkuisia tahansa. Joskus luottamus on rakoillut pahasti puolin toisin. Jos en ratsasta sitä esteelle juuri niin kuin se haluaa -- eli tuntumaa vasten ja pohkeet kiinni -- se sanoo, että hyppää kuule yksinäsi; tämä on yhteistyötä.

Silloin menee mamma yli esteen.


************************************
P.S. Eevalle iso kiitos kuvaamisesta!

Kommentit

  1. No olipahan kamera oikeaan (vai väärään?) aikaan paikalla! Tovottavasti ei kuitenkaan sitä kasvojen kuorintaa pahempaa sattunut...

    VastaaPoista
  2. Kauhealta näytti toi sun esteen ylittämises, mutta toivon ettei käynny pahemmin. Tuleeko Tintin selästä useinki alas?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sieltä usein alas tule, eikä olisi pitänyt tulla nytkään. Omaa laiskuutta ja vetelyyttä... jos ei ole pohje kiinni, se ei hyppää, ja jos pohje ei ole kiinni kun se kieltää, sieltä tulee alas. Mutta kohteliaasti se tarjoaa kaulansa liukumäeksi, joten ei siinä satu niin kamalasti.

      Poista
  3. Oijoi, näytti aika hurjalta kiepsahdukselta :( Toivottavasti ei sattunut pahasti! Tintin kielto oli kyllä jotenkin pehmeän tai lempeän näköinen. Vähän semmoinen eikumämuistinjustyhentoisenjutunenkänytvoikaahyppää-kielto ennemmän kuin noentodellakaanhyppää-kielto :)

    VastaaPoista
  4. No huijui, mikä kuperkeikka ja ikävästi näytti tulevan niska edellä maahan. Autsh! ONNEKSI ei pahemmin käynyt...

    VastaaPoista
  5. Oon viimeksi tullut tällä tavalla alas ehkä kolme vuotta sitten. Tintti tekee tällaista, jos pohkeet eivät ole kiinni. Meillä oli jonkun verran vaikeuksia laukanvaihtojen kanssa, ja siinä ehkä viidettä kertaa tuolle pienelle treeniradalle ratsastaessani ajatukseni oli lähinnä niissä vaihdoissa. Sitten jäi ratsastamatta esteelle, eli pohkeet vähän irti ja tultiin hieman liian laiskasti. Tulos oli tämä.

    Tulin itse asiassa naama edellä ja sain riisuttua Tintiltä suitset siinä matkalla.

    Apina oppii, kun apinaa sattuu. Ehkä muistan tämän taas seuraavat kolme vuotta. :-)

    VastaaPoista
  6. Tyylikäs suoritus :) Mä en oo muistaakseni ikinä tippunut esteillä kielloista. Johtuu ihan siitä, että junnuna jouduin menemään niin paljon tökkivillä poneilla enkä ikinä saanut sellasta varmaa hyppääjää alle.

    Ja mun putte on onneksi sen verran kokematon hyppääjä, ettei se osaa kieltää suoraan esteen eteen. Menee aina vauhdilla ohi ja ne kiellot on niin paljon paremmin ennakoitavissa, että kuskikin pysyy kyydissä. Ihan sama juttu on mun hepalla, jos ei oo pohkeet kunnolla kiinni ja päättäväisyyttä tarpeeks, niin ohi mennään..

    VastaaPoista
  7. Mä olen huomannut, että joskus just pienelle ristikolle saattaa ratsastaa laiskemmin, jolloin voi sitten sattua mitä vaan. Kun on vaikeusastetta, on enemmän tsempitystäkin!

    Mutta tosi sujuva alastulo! ;) Onneksi ei sattunut pahasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Tämä oli myös tyttäreni mielestä hauska video.

      Pitäisi ehkä laittaa tähän vertailun vuoksi videot jostain niistä lukuisista tätä alastuloa edeltäneistä lähestymisistä samalle esteelle, koska nekin on videoitu. Sillä tavalla näkyisi parhaiten ero laiskan esteelletulon ja hyvin etenevän esteelletulon välillä. Tästä on näin yksittäisenä vaikea hahmottaa sitä, miten pohkeet irtoavat juuri ennen estettä.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit