sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kyllä se pian loppuu

Hevonen on viisas eläin. Kun tulimme tänään maastosta talliin ja otin Tintiltä varusteet pois, se puisteli itseään ja piehtaroi. Kuiva turvekerros imi siitä kosteuden ja hetken päästä ja muutaman harjanvedon jälkeen se oli kuiva. Tinttiä ärsyttää loimien pukeminen ja riisuminen, joten kun se kerran pystyy kuivattamaan itsensä ilman kuivatusloimia, niin hyvä niin.

Marraskuu suorastaan pakottaa katselemaan arkisia asioita vähän vaaleanpunaisesti. Loppumaton syksy on muuten todella pitkä ja loppumaton. Siksi minua jaksaa hellyyttää Tintin kärsimätön ruokakäyttäytyminen yhä uudelleen. Se nimittäin tietää, kuinka kauan minulta  saa kulua aikaa rehuvarastossa sen pöperöiden hakemiseen. Jos tuo aika ylittyy muutamallakin sekunnilla, on syytä kovaäänisesti huutaa ripeämmän palvelun perään.

Silmänympäryshoitoa.
Tintti tuntuu olevan aina loppuviikosta aivan kypsä maneesissa pyörimiseen, joten yritän käyttää sitä maastossa aina kun on mahdollista. Pimeyden takia meillä ei arkisin kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Siksi menimme tänään maastoon, vaikka satoi. Tintti oli innokas ja selvästi nautti golfkentän huoltoteiden avarista maisemista, sillä jarrujakin saatiin testata toden teolla.

Kun Guns´N´Rosesin kappale November Rain julkaistiin 90-luvun alussa, muistan ajatelleeni, että se ei kuvaa Suomen marraskuuta. Marraskuussa nimittäin sataa lunta. Sittemmin on ollut monta marraskuuta, jolloin on saatu jäätävää sadetta. 

Säätila jää mieleen vain, jos se merkittävästi hankaloittaa olemista ja tekemistä. Pystyn kuitenkin ihan kevyesti ratsastamaan tyytyväisenä tuntitolkulla pakkasessa, vesisateessa ja tuulessa, mutta kamelin selkä saattaa katketa viiden minuutin odottamisesta bussipysäkillä tihkusateessa. Kaikki on suhteellista. Mieleeni on painunut marraskuun viimeisen päivän säätila aina 2000-luvun alusta saakka. Osakuntamme juhlii  aina silloin Wiipurin Pamausta, ja olen lukuisat kerrat kävellyt iltapuvun helmat kainalossa ja sateenvarjon alla juhlimaan. Useammin on satanut vettä kuin lunta.

Minun mielestäni vain hevosen kanssa voi unohtaa, miten syvältä Suomen alkutalvet ovat. Onneksi "nothing lasts forever, even cold november rain."

1 kommentti:

  1. Blogihaaste heitetty :) http://sweetdingo.wordpress.com/2011/11/20/vastaan-haasteeseen-ja-tunnustan/

    VastaaPoista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...