Koulurataharjoituksiin valmistautumista

Vastahan minä olin koulukisoissa vuonna 1991 ja taas pitää mennä. Kuljen kouluohjelmaa kotona olohuoneessa aivan kuten 20 vuotta sitten. Anssin mielestä sitä voisi kuvata videolle viihdemielessä, hauskaa kuulemma.

Itse asiassa kyseessä on koulurataharjoitus; mahdollisuus saada arvostelu haluamastaan kouluratsastusohjelmasta. Päätin valmentajani kehotuksesta, etten osallistu muuhun kuin sellaiseen luokkaan, josta minulla on mahdollisuus kohtalaisella varmuudella saada yli 60%:n tulos. Valintani on siis Helppo C:1. Koska koulukilpailukokemukseni on olematonta, en osallistunut tallillamme keväällä järjestettyihin kilpailuihin, joissa helpoin rata olisi ollut K.N. Special. Oman tallin ulkopuolelle en ole kokenut tarvetta toistaiseksi lähteä.

Periaatteessa Helppo B- tasoinen rata ei olisi ongelma, mutta yhdistettynä kilpailutilanteen jännitykseen lopputulos saattaisi olla enemmän masentava kuin kannustava. Valmentajani on niin oikeassa, kun hän muistuttaa, että ihmisen on kilpailtava sillä tasolla, missä hän voi hyvillä mielin odottaa menestyvänsä. Menestys ruokkii menestystä. Kilpailutilanteessa ratsastajan on pystyttävä uskomaan siihen, että hän hallitsee suoritettavan radan niin hyvin, että kaiken ollessa kohdallaan hän voi saada siitä hyvän tuloksen.

Helppo C:1 antaa minulle eniten armonaikaa. Minulla on mahdollisuudet tehdä nappisuoritus ja juhannuspäivän koulutunti antoi siitä hyvän ennakon. Se, miten minä ja Tintti yhdessä ja erikseen reagoimme arviointitilanteeseen, on sitten asia erikseen.

Helppo C:1 ja Helppo C:2 ovat luokkia, joissa arvostelun kohteena ovat ratsastajan istunta, apujen käyttö, oikeiden teiden seuraaminen ja ratsastajan vaikutus hevoseen. Hevosen muotoa ei arvostella. Hyvään suoritukseen siis riittää, että ratsastaa oikeat asiat oikeassa kohtaa oikealla tavalla. Ah, miten helppoa...?

Toistan kouluratsastussääntöjen arvosteluperusteita tähän siltä osin, mitä liikkeitä Helppo C:1 -ohjelmassa kuuluu ratsastaa ja mitä niiltä vaaditaan. Kokonaisuudessaan kouluratsastussäännöt 2011 on luettavissa Hippoksen sivuilta tämän linkin kautta.

Arvosteluperusteet
"Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järrjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, tarkoituksena tehdä hevosesta irtonainen, joustava ja notkea sekä toisaalta luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä niin, että se on miellyttävä ratsastaa, kestävä ja terve.

Hevonen näyttää tekevän siltä vaaditut liikkeet halukkaasti ja vaivattomasti. Se vastaa kuuliaisesti, rauhallisesti ja tarkkaavaisesti artsastajan apuihin. Se liikkuu suorilla linjoilla suorana ja taipuu kaarteissa ratsastettavan tien mukaisesti.

Tahdikkuuden säilyminen kaikissa askellajeissa on keskeinen ominaisuus kouluratsastuksessa."

Pysähdys
Pysähdyksessä hevonen seisoo tarkkaavaisena ja liikkumatta, tasapainossa kaikilla neljällä jalalla, etujalat ja takajalat toistensa vieressä. Pysähdykseen ratsastetaan siirtämällä hevosen painoa takaosalle lisäämällä istunnan ja pohkeen vaikutusta sekä käyttämällä samalla pehmeitä pidätteitä. Siirtyminen määrätyssä pisteessä on nopea, muttei koskaan äkkinäinen.

Käynti
Käynti on selvästi nelitahtinen askellaji, jossa hevosen kaviot koskevat maahan kukin vuorollaan. Säännöllisyys ja rentous tulee säilyttää kaikissa käynnissä esitettävissä liikkeissä. Vapaassa käynnissä hevonen saa täydellisen vapauden laskea ja venyttää kaulaansa. Matkavoittavuus ja askelten pituus on olennaista laadukkaalle vapaalle käynnille.

Ravi
Ravi on kaksitahtinen askellaji, jossa jalkaparit siirtyvät vuorotellen. Jalkojen siirron välissä on liitovaihe. Ravi on irtonaista, säännöllistä ja tahdikasta. Raviin siirtyminen on vaivaton ja sujuva. Ravia arvosteltaessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, askeleen säänöllisyyteen ja joustavuuteen, jotka saa aikaiseksi jäntevä selkä ja takaosan voimakas työskentely. Tasapainon ja tahdin on säilyttävä temponvaihteluissa.

Harjoitusravissa hevosen tulee liikkua luonnollisessa tasapainossa ja tahdissa irtonaisena ja jäntevästi. Takaosan liikkeen on oltava tarmokasta ja kuolaintuntuman on oltava pehmeä ja tasainen. Harjoitusravissa ei vaadita kokoamista, mutta takaosan on työskenneltävä tarmokkaasti ja voimakkaasti.

Askelten pidentäminen on harjoitusravin ja keskiravin välimuoto, kun hevonen ei koulutustasoltaan ole vielä riittävän kehittynyt keskiraviin.

Laukka
Laukka on kolmetahtinen askellaji. Laukannoston tulee tapahtua vaivattomasti ja epäiröimättä. Askelten on oltava kevyitä, tahdikkaita ja säännöllisiä. Laukkaa arvosteltaessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan sekä kolmetahtisen askellajin säännöllisyyteen ja keveyteen. Hevosen on liikuttava yhtä uraa suorilla linjoilla. Harjoituslaukassa hevosen on liikuttava irtonaisena ja tasapainossa, koulutusasteelle sopivassa muodossa. Takaosan liikkeen on oltava eloisa, takajalkojen on taivuttava ja seurattava etujalkojen uraa. Kuolaintuntuman on oltava pehmeä ja tasainen.

Peruutus
Peruutuksessa jalkojen on noustava selvästi maasta ja pysyttävä suoralla linjalla. Hätäily tai ennakoiminen liikkeen aloittamisessa, käden vastustaminen tai kuoliantuntuman menettäminen, taipuminen ja poikittaminen suoralta linjalta, jäykät ja levällään olevat takajalat sekä etujalkojen laahaaminen ovat karkeita virheitä. Peruutuksesta on siirryttävä ilman pysähdystä tai väliaskeleita suoraan ohjelmassa vaadittavaan askellajiin. Peruutuksessa tulee säilyttää eteenpäinpyrkimys.

Siirtymiset askellajista toiseen
Siirtymiset askellajista toiseen on esitettävä selvästi ohjelmassa vaaditussa pisteessä.Niiden tulee olla nopeita, mutta kuitenkin pehmeitä.

Ratsastettavat tiet
Ohjelmassa ratsastettavat tiet ovat voltti ja serpentiini eli kiemuraura, tässä kolmekaarinen kiemuraura. Voltti on ympyränmuotoinen tie, jonka halkaisija on tässä 10m. Kolmekaarinen kiemuraura koostuu usemmasta ympyränpuolikkaasta, joita yhdistä suora linja ratsastatusradan poikki.

Muihin kouluohjelmiin voit tutustua SRL:n sivujen kautta täällä.

Kommentit

  1. Voi kauheuksien kauheus miten monesti olen masentunut ihan jo HeC-radalla. "Helppo C:1 ja Helppo C:2 ovat luokkia, joissa arvostelun kohteena ovat ratsastajan istunta, apujen käyttö, oikeiden teiden seuraaminen ja ratsastajan vaikutus hevoseen. Hevosen muotoa ei arvostella. Hyvään suoritukseen siis riittää, että ratsastaa oikeat asiat oikeassa kohtaa oikealla tavalla. Ah, miten helppoa...?" on aika kaukana käytännöstä, ainakin mun paperit on täynnä "hevonen kulkee liian pitkänä"-huomautuksia yms kommentteja seurakisojen helpoimmista luokista... Koko viime kesä mentiin alle 60% tuloksilla vaikka tehtiin hurjasti töitä.. No okei, hevonen ei ole mikään Totilas, enkä minä mikään Kyra, mutta kyllä mentiin hurjasti eteenpäin. Loppukesästä hevonen jaksoi kotitreeneissä kantaa itsensä hienosti vastalaukoissakin molempiin kierroksiin ympyrällä. Uskaltauduttiin sitten valmentajan rohkaisemana kokeilemaan B:tä ja saatiin ihan samoja tuloksia kuin C:stäkin. Syksyn viimeisissä kisoissa hevonen tuntui tosi hyvältä omasta mielestä, eikä radallakaan sattunut suurempia virheitä ja ajattelin että nyt meni hyvin! Ja p*skat, 50% tasan - huonoin suoritus ikinä! Noh, arvostelulajit on arvostelulajeja ja vain masokistit harrastaa kouluratsastusta :D

    Mutta nämä rataharjoitukset on kivoja ja tämä herra tuomari uskaltaa käyttää koko skaalaa ja kommentit ovat muutenkin hirmun paljon asiallisempia ja oikeudenmukaisempia kuin monissa seurakisoissa, joissa meitä on arvosteltu kuin kansallisen tason ratsukkoa..

    VastaaPoista
  2. Ainahan kaikki saadaan paperilla kuulostamaan erilaiselta kuin sitten käytännssä. Tuo "ah, miten helppoa" -kommentti oli lähinnä tarkoitettu ironiaksi, koska mikään muuhan ratsastuksesa ei ole vaikeaa, kuin oikeiden teiden seuraaminen ja oikeaan aikaan, oikeassa paikassa asioiden tekeminen.

    VastaaPoista
  3. Juu se on hurjan vaikeaa, varsinkin kilpailutilanteessa. tuntuu usein olevan sellainen hätä, että tekis mieli oikoa kaikki kulmat, tai jättää tuomaripäätyyn menemisen kokonaan pois ohjelmasta, jos siellä on hevosen mielestä jotain hirveää... Sanotaan nyt vaikka päivänvarjo :) Meille kävi kerran näin viime kesänä ja paperiin tuli merkintä "tarmokasta ratsastusta" ja kesän paras tulos 57% ja risat, vaikka Miranda oli kauhusta jäykkänä ja poikitti minkä ehti.. Mutta noista teistä ja omasta ratsastuksesta saatu palaute on aina hyvää palautetta. Mutta silloin ketuttaa ihan tosissaan kun huomautetaan hevosen muodosta, kun se kuitenkin on rehellisellä ohjastuntumalla. Myös "enemmän ylämäkeen" kommentteja on tullut, mitkä on jäänyt kismittämään, kun ratsuna on luonnostaan varsin etupainoinen hevonen jolla on paljon raskasta ponia suvussaan. Ylämäkeen sitä pyritään jatkuvasti ratsastamaan, mutta toisilla se ottaa jo anatomian puolesta vuosien treenin ja voimaharjoittelun...

    VastaaPoista
  4. Meillä oli jossain vaiheessa kausi, jossa yritin kovasti tehdä Tintistä ylämäkeen ratsastettavan esteradalla, ja se vastasi pyyntööni tekemällä minulle useamman alamäen esteen eteen... :P

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit