Parsanvihreä toukokuu!

toukokuuta 30, 2011

Parsanvihreä toukokuu!

Minä odotan parsojen tulemista kauppaan lähes yhtä innokkaasti kuin Tintti odottaa pääsyä vihreälle. Tintti aloittaa tuoreeseen ruohoon totuttelun aluksi 5 minuuttia kerrallaan, ja minuutteja lisätään päivä päivältä, kunnes laidunkausi alkaa. Tänä vuonna Tintti ei laidunna yötä päivää vaan osapäiväisesti.

Itse sen sijaan aloitan parsaherkuttelun rytinällä, koska minun ei tarvitse pelätä liiallista valkuaisannosta. Eikä minua pysty pitelemään parsaostoksilla! (jonkunlaiset valjaat kaupassa saattaisivat auttaa, mutta Anssi lienee jo alistunut syömään jokapäiväisen parsansa)

Tänä vuonna ensimmäiset parsat syötiin meillä jo huhtikuun puolivälissä. Parsanippu maksaa tähän aikaan vuodesta noin kaksi euroa ja se on yleensä unkarilaista. En ole vielä päässyt kokeilemaan horsmanversoja, joita pidetään tällä hetkellä muodikkaina parsankorvaajina; niitä kun ei tarvitse tuoda muualta.

Ostan aina vihreää parsaa. Valkoinen parsa muistuttaa mielestäni enemmän limaista tölkkiparsaa. Vihreä parsa on herkullisemman väristä ja maistuu mielestäni paremmalle. Tänä vuonna olen kuitenkin syönyt erinomaisen hyvää valkoista parsaa ravintolassa. Se tarjottiin kylmäsavulohen ja sitruunamajoneesin kanssa.

Tölkkiin laittaminen on ehkä kamalinta mitä parsalle voidaan tehdä. Äitienpäiväbuffassa tänä vuonna oli salaattia, johon oli laitettu tölkkiparsaa. Jotain, minkä voisi antaa paremmin anteeksi mihin muuhun vuodenaikaan tahansa paremmin kuin juuri toukokuussa! Pitsoissa tölkkiparsa menettelee.

Parsakattila, jonka ostettaessa uskoteltiin tulevan myös muuhun käyttöön ja jossa ei ole koskaan keitetty mitään muuta kuin parsaa. (tosin sitä on käytetty viinicoolerina)

Parsa on parasta, kun se on etusormen paksuista ja kaikki nipussa olevat tangot ovat tasaisen paksuja. Tangosta otetaan kaksi käsin kiinni ja se napsautetaan poikki "siitä kohtaa, mistä se haluaa katketa". Ei siis tarvitse käyttää veistä puumaisen kantaosan leikkaamiseen. Keitetään suolatussa vedessä. Koska höyrähdin tähän vuosia sitten, oli minun saatava myös parsakattila. Siinä parsan nuput höyrystyvät kypsiksi eivätkä muussaannut veden alla. Keittoaika on etusormenpaksuisille tangoille noin 7 minuuttia.

Klassikkokaveri parsalle tietenkin on holandaise-kastike. Arkikäytössä teen sen räyheästi pussista (Knorr). Pääsiäisenä tein kastikkeen itse. Siihen meni puoli pakettia voita. Se ei siis todellakaan sovi jokapäiväisen parsan kaveriksi.

Parsan maku tulee parhaiten esille, kun sen kaverina tarjotaan mietoja makuja. Kylmäsavustetun lohen lisäksi graavilohi maistuu parsan kaverina ihanalle. Parsa sopii myös miedon kinkun kaveriksi. Parsa on ihanaa ja sitä saa syödä vielä juhannukseen asti! Parsa, PARSA, paRsa, parSA, PArsa...