Luonnon helmassa

Kentät sulavat vauhdilla. Kuva samasta kohtaa viikon takaa löytyy täältä.

Vaikka golfkentällä ei kohta enää saakaan ratsastaa, on niiden läheisyydestä mielettömästi etua meille ratsastajille: luonto on lähellä, ja puolet vuodesta meillä on mahdollisuus ratsastaa täällä. Jos kentät kaavoitettaisiin asuintonteiksi, jäisimme ennemmin tai myöhemmin jalkoihin. Kuka sitten enää muistaisi, että talli oli tässä ensin? Alkaisi valitus hevosenhajusta, ja kaikkialle asetettaisiin ratsastuskieltoja. Lopulta meille jäisi vain kentät ja maneesit, kun mahdollisuudet virkistäytyä maastolenkeillä evättäisiin.

Iso osa muistaa huiman hauskan nettikirjoituksen parin vuoden takaa. Siinä sekopäiset naapurit yrittivät selittää pienelle lapselle hevosen kikkelistä, että naapurin ruuna se siellä vain esittelee umpisuoltaan. Ja lopulta kutsuttiin poliisikin paikalle selvittelemään ruunan irstautta. Jos tämä ei kuulosta tutulta, tutustu siihen Riemurasian kautta tästä. Tämä tosin on ääriesimerkki luonnosta vieraantumisesta. Miten perverssi ihminen voikaan olla, jos hän näkee hevosen vehkeessä seksiä?

Golfkenttä klo 21.15

Auringonlaskun aikaan ratsastaminen kuulostaa romanttiselta ja kauniilta se näyttääkin. Kun olimme Australiassa, lähdimme "auringonlaskun ratsastukselle" ja saimme nähdä kenguruita. Suomessa lisäeksotiikkaa iltahämärissä maastoilulle toisivat peurat. Niitä piisaa! Auringonlaskun ratsastuksesta Australiassa voi lukea täällä.

Kohta on kesä!