Sukututkimusta ja henkilöhistoriaa
Tintti syntyi emänsä esikoisvarsana (1/5) päivälleen 16 vuotta sitten. Isälleen Tintti on jälkeläinen 11/61. Täyssisaruksia Tintillä on kolme ja näistä veljellä on yksi poika. Yksi sisaruksista on kuollut. Tintistä piti tulla isänsä tavoin SM- tason kenttähevonen.
Uusimmassa Hevoset& Ratsastus -lehdessä (2/11) liputetaan suomalaisen hevosen puolesta. Varsat menevät täällä harmillisen huonosti kaupaksi, vaikkakin koko ajan paremmin. 5- vuotias koulutettu FWB maksaa arviolta 10 000 euroa, mikä kattaa hädin tuskin hevosesta siihen asti kasvattajalle kertyneet kulut. Suomenhevosia jalostetaan niin ikään ratsuiksi, eikä hyväsukuinen suomipolle juurikaan häviä hinnassa puoliveriselle. Esteratsua etsivät eivät silti yleensä kelpuuta suomenhevosia kumppaneikseen, vaikka korpimetsien vaeltajilta joskus löytyykin ihan uskomaton pomppu!
Suomi ei ole varsinainen hevoskasvatuksen luvattu maa, sillä jo ilmastomme tekee hevoskasvatuksesta hankalan ja hevosenpidosta kallista; täällä kun ei varsoja voi syntyä vuoden ympäri. Lisäksi Suomeen tuodaan paljon hevosia ulkomailta. Suomalainen kasvatti olisi kuitenkin jossain tapauksessa riskittömämpi hankinta, sillä kasvattajapiirit ovat pienet. Täällä hevosenostaja voi soittaa hevosensa kasvattajalle ja kysyä tältä lisätietoja. Näin tein itsekin.
Lapsuuteni hevosrakkaudet olivat poikkeuksetta suvuttomia, joten olen ottanut ilon irti suvullisesta hevosestani. Olen saanut kuulla Tintin isästä, että se oli hevonen, joka ei karsinassa seistessään näyttänyt miltään, mutta joka töihin ryhdyttyään muuttui kuin toiseksi hevoseksi. Minulle on sanottu, että tässä suhteessa Tintti on isänsä tyttö. Tintti on aivan samannäköinen kuin sisaruksensa. Yhtä ryhditön kuin isänsä. Saman värinen kuin emänsä. Tällainen historiatieto luo tiettyä turvallisuutta. Minä olen pikkukaupungin tyttö ja tykkään, että asiat ovat turvallisesti kytköksissä toisiinsa. Että ihmisille (ja hevosille) on suositukset!
Tintin kasvua vierestä seuranneelta olen saanut kuulla, miten se oli valtavan honkkelojalkainen varsa. Se tuntuu hauskalta, sillä Tintti on nykyisin maailman varmajalkaisin hevonen. Olen myös kuullut, että se tuli vuotta vanhempien nuorten hevosten kanssa koulutukseen, kun se jotenkin oli sattunut eksymään porukkaan mukaan. Koulukypsä se toden totta on, edelleen äärimmäisen oppivainen ja kuuliainen. Tammaksi aivan uskomattoman nöyrä hevonen. Varsaa se tuskin tulee enää saamaan, vaikka sen luonnetta olisikin syytä periyttää eteenpäin. Tinttiä ei ole kantakirjattu, mutta sen täyssisko on kunnostautunut III- palkinnolla.
On minun onneni, ettei Tintistä koskaan ollut isänsä manttelinperijäksi, sillä silloin se ei olisi koskaan päätynyt minulle. Toisaalta on kuitenkin sääli, ettei se koskaan ole saanut näyttää pystyvänsä vähän enempään kuin aluetason hyppelyyn. Onnellinen olen myös siitä, että se on ollut koko ikänsä täysin terve. Olen joskus ajatellut, että se varmaan sitten lähtee minulta niin, että sille käy kerralla köpelösti.
Kun tapasimme, Tintti oli 12- vuotias. Nyt se aivan salakavalasti täytti jo 16 vuotta. Joskus toivoisin, että saisin napattua sen iästä puolet pois, sillä silloin meillä olisi yhteisiä aktiivisia vuosia edessä vielä enemmän. Minun unelmani edelleen on päästä kisaamaan kenttäkisoja, vaikka sen toteutuminen tuntuukin koko ajan epätodennäköisemmältä. Silti hoen itsepintaisesti itselleni (ja Anssille), että kyllä minä vielä keksin tähän keinon. Nyt meillä on enää kolme viikkoa aikaa muuttoon ja sitten pääsemme aloittamaan estetreenit. Kohta onkin taas kesä ja kisat!
Uusimmassa Hevoset& Ratsastus -lehdessä (2/11) liputetaan suomalaisen hevosen puolesta. Varsat menevät täällä harmillisen huonosti kaupaksi, vaikkakin koko ajan paremmin. 5- vuotias koulutettu FWB maksaa arviolta 10 000 euroa, mikä kattaa hädin tuskin hevosesta siihen asti kasvattajalle kertyneet kulut. Suomenhevosia jalostetaan niin ikään ratsuiksi, eikä hyväsukuinen suomipolle juurikaan häviä hinnassa puoliveriselle. Esteratsua etsivät eivät silti yleensä kelpuuta suomenhevosia kumppaneikseen, vaikka korpimetsien vaeltajilta joskus löytyykin ihan uskomaton pomppu!
Suomi ei ole varsinainen hevoskasvatuksen luvattu maa, sillä jo ilmastomme tekee hevoskasvatuksesta hankalan ja hevosenpidosta kallista; täällä kun ei varsoja voi syntyä vuoden ympäri. Lisäksi Suomeen tuodaan paljon hevosia ulkomailta. Suomalainen kasvatti olisi kuitenkin jossain tapauksessa riskittömämpi hankinta, sillä kasvattajapiirit ovat pienet. Täällä hevosenostaja voi soittaa hevosensa kasvattajalle ja kysyä tältä lisätietoja. Näin tein itsekin.
 |
| "Seison täällä hangessa, koska tuntuu siltä." |
Tintin kasvua vierestä seuranneelta olen saanut kuulla, miten se oli valtavan honkkelojalkainen varsa. Se tuntuu hauskalta, sillä Tintti on nykyisin maailman varmajalkaisin hevonen. Olen myös kuullut, että se tuli vuotta vanhempien nuorten hevosten kanssa koulutukseen, kun se jotenkin oli sattunut eksymään porukkaan mukaan. Koulukypsä se toden totta on, edelleen äärimmäisen oppivainen ja kuuliainen. Tammaksi aivan uskomattoman nöyrä hevonen. Varsaa se tuskin tulee enää saamaan, vaikka sen luonnetta olisikin syytä periyttää eteenpäin. Tinttiä ei ole kantakirjattu, mutta sen täyssisko on kunnostautunut III- palkinnolla.
On minun onneni, ettei Tintistä koskaan ollut isänsä manttelinperijäksi, sillä silloin se ei olisi koskaan päätynyt minulle. Toisaalta on kuitenkin sääli, ettei se koskaan ole saanut näyttää pystyvänsä vähän enempään kuin aluetason hyppelyyn. Onnellinen olen myös siitä, että se on ollut koko ikänsä täysin terve. Olen joskus ajatellut, että se varmaan sitten lähtee minulta niin, että sille käy kerralla köpelösti.
Kun tapasimme, Tintti oli 12- vuotias. Nyt se aivan salakavalasti täytti jo 16 vuotta. Joskus toivoisin, että saisin napattua sen iästä puolet pois, sillä silloin meillä olisi yhteisiä aktiivisia vuosia edessä vielä enemmän. Minun unelmani edelleen on päästä kisaamaan kenttäkisoja, vaikka sen toteutuminen tuntuukin koko ajan epätodennäköisemmältä. Silti hoen itsepintaisesti itselleni (ja Anssille), että kyllä minä vielä keksin tähän keinon. Nyt meillä on enää kolme viikkoa aikaa muuttoon ja sitten pääsemme aloittamaan estetreenit. Kohta onkin taas kesä ja kisat!
 |
| "Seison siis jostain syystä täällä, vaikka kaikki ruoka on muualla." |
Kommentit
Lähetä kommentti