Paskasähköä!
Fukushimassa räjähti ja ydinvoima pelottaa. Nyt ehkä kannattaisi taas vähän ponnekkaammin kysellä sen perään, että hevosenlannan poltto sallittaisiin Suomessakin. Eduskuntavaalit ovat ovella ja uusiutuvat energiamuodot puhuttavat entistä enemmän. Lannanpoltto voisi mahdollistaa sen, että vähän useampi voisi sähkön sijaan lämmittää asuntonsa paskalla. Kirjoitin aikaisemmin syksyllä lannanpoltosta otsikolla Paska homma (lue se täältä).
Suomessa 30 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Jos nyt kertalaakista ajaisimme voimalaitokset alas ja luopuisimme ydinvoimasta, joutuisimme joko vähentämään sähkönkulutustamme tai ostamaan sähkövajeen Suomen ulkopuolelta. Ensin mainittu on puhdasta hurskastelua; sähkön tarve ei vähene. Ostosähkön kohdalla minua arveluttaa niiden voimalaitosten turvallisuus, jotka sijaitsevat vaikkapa entisen Neuvostoliiton alueella. Sitä paitsi hurskastelua on sekin, jos puhutaan oman maan ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja ostetaan paskasähkö muualta; vähän kuin ajattelisi, että ulkomailla on ihan ok ajaa autoa kännissä.
Saksalaiset ovat nyt ajaneet alas vanhimpia laitoksiaan, mutta saksalaistenkin pistorasioista virtaa tällä hetkellä ranskalaista ydinsähköä sekä hiilisähköä. (toki on tärkeintä, että he riskivoimalansa sulkevat) Hiilivoima taas ei ole päästötöntä sekään ja on syytä muistaa, että Suomessakin tuotetaan tällä hetkellä iso osa lämmöstä hiilivoimalla. Ydinvoiman tilalle olisi saatava jotain muuta ja tällä hetkellä meillä ei ole mitään, mikä sen pystyisi korvaamaan. Me tarvitsemme valoa ja lämpöä ja me kulutamme koko ajan enemmän sähköä.
Ydinvoimasta luopumisesta syntyvää sähkövajetta ei tietenkään voida korvata yksittäisillä lannanpolttolaitoksilla, mutta nyt jos koskaan olisi aika tehdä lannanpoltosta totta. Se olisi yksi askel oikeaan suuntaan. Onhan se järjetöntä, että hukkaamme vuosittain aivan käsittämättömän määrän aivan oikeaa uusiutuvaa energianlähdettä ja pohdimme silti kuumeisesti muita energiamuotoja.
Ydinvoimakeskustelua hallitsee aina oppositio, joka äänekkäästi peräänkuuluttaa mustavalkoisia kyllä-ei -ratkaisuita, joita insinööreillä ja ydinturva-asiantuntijoilla ei ole antaa. He laskevat todennäköisyyksiä ja pyrkivät parhaansa mukaan minimoimaan riskit. Tässä asiassa humanistien tulisi kuunnella itseään siinä, mistä he luonnotieteilijöitä moittivat: asiat eivät aina ole kyllä tai ei. Joskus huonokin vaihtoehto on hyväksyttävä parhaana vaihtoehtona.
En halua kuunnella salaliittoteorioita. Haluan uskoa, että insinöörit kaikesta huolimatta tekevät parhaansa voimaloiden turvallisuuden eteen, sillä ovathan he alansa asiantuntijoita ja varmasti tietävät ydinturvallisuudesta enemmän kuin muut. Jos poksahtaa, kansalaisaktivistit voivat tietysti huudella, että he olivat oikeassa. Se ei paljoa ketään auta eikä se tee aktivisteista sankareita. Varsinkaan, kun ydinonnettomuus ei oikeasti ole kenenkään edun mukainen asia eikä se tuo rahaa kenekään pussiin. Se ei tietenkään vastaa kysymykseen, kannattaako meidän jatkaa sellaisen sähkövoiman rakentamista, missä riskit ovat näin suuret?
Eduskuntavaaliehdokkaaltaan voisi kuitenkin olla hyvä kysyä, mitä hän olisi valmis tekemään lannanpolton mahdollistamiseksi. Syntyyhän siitä ainakin keskustelua. Hevoset eivät pasko meiltä ydinvoimaloita pois, mutta melko monta kotitaloutta kaukolämpöverkon ulkopuolelta voisi jatkossa kernaasti lämmetä kakkien.
Suomessa 30 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Jos nyt kertalaakista ajaisimme voimalaitokset alas ja luopuisimme ydinvoimasta, joutuisimme joko vähentämään sähkönkulutustamme tai ostamaan sähkövajeen Suomen ulkopuolelta. Ensin mainittu on puhdasta hurskastelua; sähkön tarve ei vähene. Ostosähkön kohdalla minua arveluttaa niiden voimalaitosten turvallisuus, jotka sijaitsevat vaikkapa entisen Neuvostoliiton alueella. Sitä paitsi hurskastelua on sekin, jos puhutaan oman maan ympäristöystävällisestä energiatuotannosta ja ostetaan paskasähkö muualta; vähän kuin ajattelisi, että ulkomailla on ihan ok ajaa autoa kännissä.
Saksalaiset ovat nyt ajaneet alas vanhimpia laitoksiaan, mutta saksalaistenkin pistorasioista virtaa tällä hetkellä ranskalaista ydinsähköä sekä hiilisähköä. (toki on tärkeintä, että he riskivoimalansa sulkevat) Hiilivoima taas ei ole päästötöntä sekään ja on syytä muistaa, että Suomessakin tuotetaan tällä hetkellä iso osa lämmöstä hiilivoimalla. Ydinvoiman tilalle olisi saatava jotain muuta ja tällä hetkellä meillä ei ole mitään, mikä sen pystyisi korvaamaan. Me tarvitsemme valoa ja lämpöä ja me kulutamme koko ajan enemmän sähköä.
Ydinvoimasta luopumisesta syntyvää sähkövajetta ei tietenkään voida korvata yksittäisillä lannanpolttolaitoksilla, mutta nyt jos koskaan olisi aika tehdä lannanpoltosta totta. Se olisi yksi askel oikeaan suuntaan. Onhan se järjetöntä, että hukkaamme vuosittain aivan käsittämättömän määrän aivan oikeaa uusiutuvaa energianlähdettä ja pohdimme silti kuumeisesti muita energiamuotoja.
Ydinvoimakeskustelua hallitsee aina oppositio, joka äänekkäästi peräänkuuluttaa mustavalkoisia kyllä-ei -ratkaisuita, joita insinööreillä ja ydinturva-asiantuntijoilla ei ole antaa. He laskevat todennäköisyyksiä ja pyrkivät parhaansa mukaan minimoimaan riskit. Tässä asiassa humanistien tulisi kuunnella itseään siinä, mistä he luonnotieteilijöitä moittivat: asiat eivät aina ole kyllä tai ei. Joskus huonokin vaihtoehto on hyväksyttävä parhaana vaihtoehtona.
En halua kuunnella salaliittoteorioita. Haluan uskoa, että insinöörit kaikesta huolimatta tekevät parhaansa voimaloiden turvallisuuden eteen, sillä ovathan he alansa asiantuntijoita ja varmasti tietävät ydinturvallisuudesta enemmän kuin muut. Jos poksahtaa, kansalaisaktivistit voivat tietysti huudella, että he olivat oikeassa. Se ei paljoa ketään auta eikä se tee aktivisteista sankareita. Varsinkaan, kun ydinonnettomuus ei oikeasti ole kenenkään edun mukainen asia eikä se tuo rahaa kenekään pussiin. Se ei tietenkään vastaa kysymykseen, kannattaako meidän jatkaa sellaisen sähkövoiman rakentamista, missä riskit ovat näin suuret?
Eduskuntavaaliehdokkaaltaan voisi kuitenkin olla hyvä kysyä, mitä hän olisi valmis tekemään lannanpolton mahdollistamiseksi. Syntyyhän siitä ainakin keskustelua. Hevoset eivät pasko meiltä ydinvoimaloita pois, mutta melko monta kotitaloutta kaukolämpöverkon ulkopuolelta voisi jatkossa kernaasti lämmetä kakkien.
 |
| Sillä mukavasti talon lämmittäisi... |
Kommentit
Lähetä kommentti