Vapaus valita
Juttelimme tänään tallilla siitä, miten Uudellamaalla on nyt tarjolla paljon tallipaikkoja. Joku epäili, että lama näkyisi viiveellä. Pari vuotta sitten hevoskaupan sanottiin olevan käytännössä pysähtynyttä. Ehkä tällä hetkellä hevoskauppa käy Uudeltamaalta muualle Suomeen.
Kun tallipaikkoja on tarjolla paljon, tallipaikan etsijä pääsee valitsemaan. Vai pääseekö todella? Todellinen vapaus valita on valitettavasti tässä asissa silkkaa hurskastelua. Vapaus tulee siitä, että käytössä on mielin määrin sekä aikaa että rahaa. Harvalla on.
Ensimmäinen valinta on rahavalinta, mikä kiteytyy kysymykseen: maneesitalli vai maneesiton talli? Suomessa on kurja sää suurimman osan vuodesta.Jokapäiväisestä maneesinkäytöstä saa yleensä maksaa kuukaudessa parisataa euroa ekstraa. Sen jälkeen mietitään, halutaanko hevosta pitää lähellä vai kaukana. Jos halvempi talli on kaukana ja kalliimpi lähellä, ajokilometrejä halvemmalle tallille voi kertyä niin paljon, että hintaero on lopulta olematon.
Jos automatka tallille ja takaisin kestää kauemmin kuin hevosen selässä vietetty aika, on syytä miettiä, voisiko omalle ajalleenkin laskea jonkun hinnan. Harvalla työssäkäyvällä on loputtomasti aikaa. Mutta tämä ei usein ole valinta. Raha ratkaisee. Joskus tallivuokraa voi alentaa tekemällä tallivuoroja. Se on hyvä, jos siihen on aikaa. Yleensä tämä on taloudellisesti erittäin tarpeellista monille.
Maneesitallit ovat poikkeuksetta isoja, koska maneesin ylläpitokustannukset on paras jakaa suurten käyttäjämäärien kesken. Maneesitallin kurja puoli on tietenkin maneesiruuhka, sillä suurin osa ihmisistä haluaa ratsastaa töiden jälkeen. Ison tallin kenttää ei välttämättä pidetä talvisin ratsastuskunnossa, mikä ruuhkauttaa maneesin entisestään. Jos kaikki noudattavat maneesisääntöjä, ongelmia ei yleensä tule. Yleensä silti jonkun verran tulee. Onko maastoja, joihin paeta, kun kaikki poukkoilevat maneesissa klo 18-19?
Mutta kentän kunnossapito ei talvisin ole itsestäänselvyys maneesittomillakaan talleilla. Kun lunta tulee niin kuin tänä talvena on tullut, ei kolaaminen auta. Tarvitaan traktori ja paikka, jonne lumet laitetaan. Jos tallilla ei ole maneesia, on tallipaikan valitsijan syytä tarkistaa, missä kunnossa kenttää aiotaan pitää. Joku päättelee tallinpitäjän ratsastustaustasta, että kouluratsastajalle hyväpohjainen kenttä on sydämen asia. Asiaa on silti syytä kysyä suoraan. Kuten sitä, miten tallinpitäjä hoitaa omat hevosensa. Hän tuskin hoitaa sinun hevosiasi ainakaan enempää.
Jos maneesia ei ole ja kenttä on talvisin haasteellinen, jäljelle jää maastoratsastus. Kysy tarkemmin, millaiset maastot ratsastajien käytössä on ja miten ympäristössä saa ratsastaa. Alue voi olla täynnä yksityisteitä, joilla ratsastaminen on kokonaan kiellettyä tai askellajiksi sopii ainoastaan käynti. Yleensä hevosen jätökset on naapurisovun nimissä syytä korjata yleisiltä teiltä, joten siihen kannatta aina varautua.
Jos lähettyvillä on maneesi, jota voi vuokrata, kysy, miten se käytännössä tapahtuu.
Yleensä tallisopimuksessa lukee, mitä palveluita tallivuokraan kuuluu. Suhtaudu varauksella hyvänmielenpalveluksiin, joita luvataan tehdä talliinmuuton jälkeisen kuherruskuukauden huumassa. On kaikkien kannalta selkeintä, että tallisopimuksen ulkopuolisia pikku palveluksia ei ole. Yleensä ihmiset eivät osaa olla niin kiitollisia, kuin mitä palvelusten tekijät toivovat ja lopputuloksena on turhaa närää ja puhetta kiittämättömistä ihmisistä.
Asiakkaan kannalta ei kuitenkaan ole mukavaa, että "jokainen hevosenomistaja valvokoon itse kengityksensä/eläinlääkärinsä" etenkin, kun kengittäjät tykkäävät työskennellä virka-aikaan hekin. Ilmaisia lounaita ei ole, mutta rahaa vastaan niitä silti toivoisi saatavan. Niin ikävältä kuin tarkka hinnasto saattaakin tuntua, se helpottaa tallinpitäjän arkea kummasti. Ylimääräisistä pikku hommista kertyy helposti tuntitolkulla ylitöitä. Hyvinvoiva tallinpitäjä ja tallityöntekijä on kaikkien etu.
Pieni kotitalli on aina jonkun muunkin kuin hevosten koti. Isot tallit voivat tuntua laitosmaisilta, mutta ne ovat koteja vain hevosille. Muille ne ovat työ- ja harrastuspaikkoja eivätkä niissä mahdollisesti ilmenevät epäkohdat kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti. Se voi olla omiaan parantamaan talli-ilmapiiriä.
Jos tallilta on yhtäkkiä vapautunut paljon paikkoja, koeta saada selville, miksi. Yleensä asiakkaat äänestävät jaloillaan. Vika ei silti välttämättä ole tallissa, vaan sen asiakkaissa. Yritä arvoida, kumpien joukkoon kuuluisit kuukauden päästä.
Kannattaa tarkistaa, saatko halutessasi ottaa ratsastustunteja tallin ulkopuolisilta ihmisiltä. Tallinpito ei varsinaisesti ole hyvä bisnes, joten jotkut tallinpitäjät pidättävät itsellään oikeuden ratsastuksenopetukseen omilla tiluksillaan.
Jos sopimuksessa lukee, että olet velvollinen korvaamaan hevosen karsinalleen aiheuttamat vahingot, valokuvaa karsina ennen ja jälkeen muuton. Jotkut ovat saaneet ikäviä laskuja jälkikäteen. Tässä lajissa on helppo riidellä rahasta, sillä kaikilla sitä menee aivan liikaa. Riitaisat poismuutot ovat muutenkin hankalia ja usein hevonen joutuu ihmisten riitojen välikappaleeksi.
Tallinpitäjä toivoo tyytyväisiä pitkäaikaisia asiakkaita, jotka maksavat vuokransa ajallaan eivätkä valita turhasta. Hevosenomistaja kaipaa hyvää hoitoa ja hyviä harrastusolosuhteita. Molemmat toivovat hyvää talli-ilmapiiriä ja terveitä hevosia ja kaikki tekevät yleensä parhaansa tämän eteen. Joskus asiat silti menevät vikaan.
Mutta uskallatko esittää kaikki nämä kysymykset tallinpitäjälle ilman, että pelkään saavasi jo alkuun hankalan asiakkaan leiman? Voi olla, että siksi jätät ison osan kysymättä ja toivot parasta, jos kaikki muuten näyttää hyvältä. Toteat, että maalaisjärjellä asiat kyllä järjestyvät.
Eräs tuttu sanoi, että hevosenpidossa tärkeitä kouluaineita ovat uskonto ja matematiikka. Matematiikan on syytä olla nelonen ja uskonnon kymppi. Toisin sanoen riittää, että rehut osaa laskea, mutta muuten olisi hyvä olla summaamatta, miten saakelin paljon kaikkeen menee rahaa. Mitä erityisesti tarvitaan, on uskoa parempaan huomiseen ja armoa itseään ja muita kohtaan.
Missä on ihmisiä, siellä on erimielisyyksia, mutta toivottavasti lopulta myös sopua. Kun muistaa hymyn, kiitoksen, palveluksen palveluksesta ja osaa sanoa "anteeksi, olin väärässä", pääsee yleensä hyvään alkuun.
P.S. Oma tallihan ratkaisisi matka- ja rahaongelmat. Hmm.. Jos kuitenkin haaveilet omasta tallista ja maaseudun rauhasta, mieti vielä kahdesti. Etenkin jos olet kaupungista kotoisin. Siinä on aika vähän maalaisromantiikkaa, kun olet hevosinesi yksin metsän keskellä putket jäässä, sähköt poikki ja metsästät hevosiasi naapureiden pelloilta 15 asteen pakkasessa. Ja ukkosi muistuttaa perävalot vilkkuen, ettei tämä ollut hänen unelmansa ollenkaan.
EDIT 21.4.2016: Millainen olisi lähes täydellinen tallipaikka? Lue täältä http://www.ruuhkavuosiratsastaja.fi/2016/04/taydellinen-tallipaikka.html
Kun tallipaikkoja on tarjolla paljon, tallipaikan etsijä pääsee valitsemaan. Vai pääseekö todella? Todellinen vapaus valita on valitettavasti tässä asissa silkkaa hurskastelua. Vapaus tulee siitä, että käytössä on mielin määrin sekä aikaa että rahaa. Harvalla on.
Ensimmäinen valinta on rahavalinta, mikä kiteytyy kysymykseen: maneesitalli vai maneesiton talli? Suomessa on kurja sää suurimman osan vuodesta.Jokapäiväisestä maneesinkäytöstä saa yleensä maksaa kuukaudessa parisataa euroa ekstraa. Sen jälkeen mietitään, halutaanko hevosta pitää lähellä vai kaukana. Jos halvempi talli on kaukana ja kalliimpi lähellä, ajokilometrejä halvemmalle tallille voi kertyä niin paljon, että hintaero on lopulta olematon.
Jos automatka tallille ja takaisin kestää kauemmin kuin hevosen selässä vietetty aika, on syytä miettiä, voisiko omalle ajalleenkin laskea jonkun hinnan. Harvalla työssäkäyvällä on loputtomasti aikaa. Mutta tämä ei usein ole valinta. Raha ratkaisee. Joskus tallivuokraa voi alentaa tekemällä tallivuoroja. Se on hyvä, jos siihen on aikaa. Yleensä tämä on taloudellisesti erittäin tarpeellista monille.
Maneesitallit ovat poikkeuksetta isoja, koska maneesin ylläpitokustannukset on paras jakaa suurten käyttäjämäärien kesken. Maneesitallin kurja puoli on tietenkin maneesiruuhka, sillä suurin osa ihmisistä haluaa ratsastaa töiden jälkeen. Ison tallin kenttää ei välttämättä pidetä talvisin ratsastuskunnossa, mikä ruuhkauttaa maneesin entisestään. Jos kaikki noudattavat maneesisääntöjä, ongelmia ei yleensä tule. Yleensä silti jonkun verran tulee. Onko maastoja, joihin paeta, kun kaikki poukkoilevat maneesissa klo 18-19?
Mutta kentän kunnossapito ei talvisin ole itsestäänselvyys maneesittomillakaan talleilla. Kun lunta tulee niin kuin tänä talvena on tullut, ei kolaaminen auta. Tarvitaan traktori ja paikka, jonne lumet laitetaan. Jos tallilla ei ole maneesia, on tallipaikan valitsijan syytä tarkistaa, missä kunnossa kenttää aiotaan pitää. Joku päättelee tallinpitäjän ratsastustaustasta, että kouluratsastajalle hyväpohjainen kenttä on sydämen asia. Asiaa on silti syytä kysyä suoraan. Kuten sitä, miten tallinpitäjä hoitaa omat hevosensa. Hän tuskin hoitaa sinun hevosiasi ainakaan enempää.
Jos maneesia ei ole ja kenttä on talvisin haasteellinen, jäljelle jää maastoratsastus. Kysy tarkemmin, millaiset maastot ratsastajien käytössä on ja miten ympäristössä saa ratsastaa. Alue voi olla täynnä yksityisteitä, joilla ratsastaminen on kokonaan kiellettyä tai askellajiksi sopii ainoastaan käynti. Yleensä hevosen jätökset on naapurisovun nimissä syytä korjata yleisiltä teiltä, joten siihen kannatta aina varautua.
Jos lähettyvillä on maneesi, jota voi vuokrata, kysy, miten se käytännössä tapahtuu.
Yleensä tallisopimuksessa lukee, mitä palveluita tallivuokraan kuuluu. Suhtaudu varauksella hyvänmielenpalveluksiin, joita luvataan tehdä talliinmuuton jälkeisen kuherruskuukauden huumassa. On kaikkien kannalta selkeintä, että tallisopimuksen ulkopuolisia pikku palveluksia ei ole. Yleensä ihmiset eivät osaa olla niin kiitollisia, kuin mitä palvelusten tekijät toivovat ja lopputuloksena on turhaa närää ja puhetta kiittämättömistä ihmisistä.
Asiakkaan kannalta ei kuitenkaan ole mukavaa, että "jokainen hevosenomistaja valvokoon itse kengityksensä/eläinlääkärinsä" etenkin, kun kengittäjät tykkäävät työskennellä virka-aikaan hekin. Ilmaisia lounaita ei ole, mutta rahaa vastaan niitä silti toivoisi saatavan. Niin ikävältä kuin tarkka hinnasto saattaakin tuntua, se helpottaa tallinpitäjän arkea kummasti. Ylimääräisistä pikku hommista kertyy helposti tuntitolkulla ylitöitä. Hyvinvoiva tallinpitäjä ja tallityöntekijä on kaikkien etu.
Pieni kotitalli on aina jonkun muunkin kuin hevosten koti. Isot tallit voivat tuntua laitosmaisilta, mutta ne ovat koteja vain hevosille. Muille ne ovat työ- ja harrastuspaikkoja eivätkä niissä mahdollisesti ilmenevät epäkohdat kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti. Se voi olla omiaan parantamaan talli-ilmapiiriä.
Jos tallilta on yhtäkkiä vapautunut paljon paikkoja, koeta saada selville, miksi. Yleensä asiakkaat äänestävät jaloillaan. Vika ei silti välttämättä ole tallissa, vaan sen asiakkaissa. Yritä arvoida, kumpien joukkoon kuuluisit kuukauden päästä.
Kannattaa tarkistaa, saatko halutessasi ottaa ratsastustunteja tallin ulkopuolisilta ihmisiltä. Tallinpito ei varsinaisesti ole hyvä bisnes, joten jotkut tallinpitäjät pidättävät itsellään oikeuden ratsastuksenopetukseen omilla tiluksillaan.
Jos sopimuksessa lukee, että olet velvollinen korvaamaan hevosen karsinalleen aiheuttamat vahingot, valokuvaa karsina ennen ja jälkeen muuton. Jotkut ovat saaneet ikäviä laskuja jälkikäteen. Tässä lajissa on helppo riidellä rahasta, sillä kaikilla sitä menee aivan liikaa. Riitaisat poismuutot ovat muutenkin hankalia ja usein hevonen joutuu ihmisten riitojen välikappaleeksi.
Tallinpitäjä toivoo tyytyväisiä pitkäaikaisia asiakkaita, jotka maksavat vuokransa ajallaan eivätkä valita turhasta. Hevosenomistaja kaipaa hyvää hoitoa ja hyviä harrastusolosuhteita. Molemmat toivovat hyvää talli-ilmapiiriä ja terveitä hevosia ja kaikki tekevät yleensä parhaansa tämän eteen. Joskus asiat silti menevät vikaan.
Mutta uskallatko esittää kaikki nämä kysymykset tallinpitäjälle ilman, että pelkään saavasi jo alkuun hankalan asiakkaan leiman? Voi olla, että siksi jätät ison osan kysymättä ja toivot parasta, jos kaikki muuten näyttää hyvältä. Toteat, että maalaisjärjellä asiat kyllä järjestyvät.
Eräs tuttu sanoi, että hevosenpidossa tärkeitä kouluaineita ovat uskonto ja matematiikka. Matematiikan on syytä olla nelonen ja uskonnon kymppi. Toisin sanoen riittää, että rehut osaa laskea, mutta muuten olisi hyvä olla summaamatta, miten saakelin paljon kaikkeen menee rahaa. Mitä erityisesti tarvitaan, on uskoa parempaan huomiseen ja armoa itseään ja muita kohtaan.
Missä on ihmisiä, siellä on erimielisyyksia, mutta toivottavasti lopulta myös sopua. Kun muistaa hymyn, kiitoksen, palveluksen palveluksesta ja osaa sanoa "anteeksi, olin väärässä", pääsee yleensä hyvään alkuun.
P.S. Oma tallihan ratkaisisi matka- ja rahaongelmat. Hmm.. Jos kuitenkin haaveilet omasta tallista ja maaseudun rauhasta, mieti vielä kahdesti. Etenkin jos olet kaupungista kotoisin. Siinä on aika vähän maalaisromantiikkaa, kun olet hevosinesi yksin metsän keskellä putket jäässä, sähköt poikki ja metsästät hevosiasi naapureiden pelloilta 15 asteen pakkasessa. Ja ukkosi muistuttaa perävalot vilkkuen, ettei tämä ollut hänen unelmansa ollenkaan.
EDIT 21.4.2016: Millainen olisi lähes täydellinen tallipaikka? Lue täältä http://www.ruuhkavuosiratsastaja.fi/2016/04/taydellinen-tallipaikka.html
Minusta tuntuu välillä, että jos hevonen olisikin vieraalla tallissa, niin sitä varmaan pääsisi helpommin ratsastamaan! Kun hepat on omassa pihassa, niin isäntäkään ei näe velvollisuudekseen vahtia lasta. Ennen tänne muuttoa asuimme rivitalossa ja silloin se oli itsestäänselvyys, että mun pitää päästä illalla hoitamaan hevoset talliin ja tekeen tallihommat! Nyt ne pitää tehdä sillä aikaa, kun lapsi nukkuu.
VastaaPoistaToki tämä on kivaa kun ei tarvi kahdella autolla suhata edestakaisin tätä väliä ;)
Tervehdys - eksyin lukemaan blogiasi, kivaa luettavaa! Minulla on hevoset omassa pihassa, kolme kaikkiaan. Kun lapsi oli pieni, oli melkoista järjestelyä, että sai hevoset hoidettua ja välillä ratsastettuakin. Kieltämättä näin talvisin tästä elosta on välillä romantiikka kaukana, kun aamuviideltä roudaa hevosia lumihangen keskellä pihalle, mutta on tässä puolensakin!
VastaaPoistaKiitos kommenteista. Kaikessa on puolensa. Tuo ajan riittäminentaitaa olla yhtä lailla ongelma, oli hevoset omassa pihassa tai muualla.
VastaaPoistaAika menee joko matkoihin tai kaikenlaiseen oheistoimintaan tallissa, jonka takia ratsastaminen jää.. Mutta toisaalta kotona on kaikki lähellä.