perjantai 21. tammikuuta 2011

Ei nimi hevosta pahenna

Nimi on enne ja kertoo kantajastaan. Joitain vuosia sitten hevostalli.net:issä oli myynnissä "herrasmiesori Rankka-Sälli." herkuttelin ajatukseksta ratsastaa radalle suomenhevosella, joka nimi huokuu puhdasta miehisyyttä. Minä ja Sälli olisimme laukannet tatamit kumisten. Kisojen jälkeen Sälli olisi ottanut pari isoa kaljaa ja röyhtäissyt.

Puoliveristen hevosten nimet ovat vain harvoin käyttökelpoisia sellaisenaan, vaan hevonen tarvitsee lempinimen. Lapsena ratsastuskoulun tuntihevosissa oli Antti, Jesse ja Joni. Suomenhevonen Hannu sai mennä omalla nimellään. Ja kyllä hevoselle ihmisen nimi kelpaa; mielestäni ihmislapsia pitäisi välttää rankaisemasta elukoiden nimillä. Joku raja omaperäisyydelle!

Koska nimen sanotaan olevan enne, kannattaa miettiä, millä lempinimellä hevosta alkaa kutsua. Sanoin ystävälle taannoin, että et kyllä ala kutsua hevostasi Apinaksi; alkaa vielä käyttäytyä sen mukaisesti! Toisaalta, voisiko Rankka-Sälliksi varsansa nimennyt kasvattaja suostua siihen, että hänen hevosensa ei olisi nimensä mukainen? Ei tuolla nimellä voi säikkyä, ainoastaan ryöstää!

Mikä siis olisikaan ihanampaa, kuin päästä nimeämään omaa varsaa. Siinä voi antaa mielikuvituksen lentää, kun ammentaa materiaalia isän ja äidin nimistä (muistattehan, kun Brooken ja Ridgen lapsesta tuli nokkelasti Bridget?) Kun vielä haaveilin Tintin varsottamisesta, suosikkilistani kärjessä oli Qurator. Toki siihen olisi sitten varsan isältä saatu jotain hienoa mukaan: Qurator Cassidy?

Vähän aikaa sitten myynnissä näytti olevan hevonen, jonka nimi oli Pilou. Tuo hevonen ei lempinimiä kaipaisi. Ihan arkikäytössäkin nimi olisi virkistävä: Vien Piloun maastolenkille. Treenaamme Piloun kanssa viikonloppua varten. Pilou on vähän väsynyt. Hauskaa olisi niin ikään päivitellä, miten paljas (loimittamaton) Pilou olisi sisääntullessaan likainen.

Mutta joskus voi käydä niinkin, ettei nimi oikein sovellu tarkoitettuun käyttöön. Paritus- nimisen tuntihevosen nimi muutettiin vähemmän vitsikkääksi. Vaan osoittautuipa niin, että ihmisen taitaa olla helpompi muuttaa nimensä kuin suomenhevosen. Nimenmuutoksesta tehtiin jos jonkinlaista anomusta.

Kun Rankka-Sälli ei pitkän myyntiajan seurauksena viimeinkään löytänyt omistajaa, sen kohtaloksi tuli jatkaa myynti-ilmoituksessa tekstillä: Myydään herrasmiesRUUNA Rankka- Sälli.

Anssi kysyi, vaihdettiinko sen nimi nyt Raukka-Sälliksi? Kippistettiin kaljat sen mieskunnon muistolle.

2 kommenttia:

  1. Suomenhevosten nimet ovat ihan mahtava suomenkielen rikkauden esiintymä! Mulla oli aikoinaan suuri aikomus tehdä folkloristiikan gradu suokkien nimistä, vaan en koskaan tehnyt koko folkkarin gradua. Ei oikein taipunut OKL-puolen päättötyöksikään tuo aihe ;-) Ehkäpä joku on jo vastaavan tehnyt, tai sitten siinä mulle eläkepuuhastelua muutaman vuosikymmenen päähän. Mulla oli aikoinaan ylläpitosuokki nimeltään Porne. Mua häiritsi nimi aina. Etenkin kun vähän likinäköisenä ilman silmälaseja katsottuna, se e-kirjain nimikyltissä tuppasi menemään o-kirjaimen muotoon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ihana nimi! Oliko sen lempinimi Poke, mitä kävit sitten katsomassa?

      Poista

Aihetta sivuten

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...